Toimintamalli osallisuustyöpajan toteutukseen
Lempäälän lapsiperheiden palvelut, sosiaalihuoltolainmukainen perhetyö
Kehittämistyössä halusimme luoda vanhempia osallistavan työtavan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. Pyrimme siihen, että palvelut kohdentuvat perheille oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Osallisuustyön kohteiksi valitsimme palvelujen käyttäjiltä nousseen tarpeen perusteella nepsy- ja isäpalvelut sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukipalvelut. Toteutustapana oli avoimet osallisuustyöpajat vanhemmille.
Vanhempien osallisuustyöpajojen toteutukset
- Viisi ryhmätapaamista nepsylasten vanhemmille ja kolme isille
- Tapaamisten sisältöjen suunnittelu
- Tietoa keräävien työmenetelmien valinta
- Kehittäjäryhmien kokoaminen avoimella kutsulla
- Osallisuustyöpajan koetoteutus
- Työpajojen toteutukset
- Kehittäjäryhmien tapaamisten koonti ja arviointi
- Saavutettujen tulosten ottaminen käyttöön perhekeskusverkoston toimijoiden ja kehittäjävanhempien kanssa
Mitä osallisuustyöpajoista seurasi?
- ”Nepsyjengi”-harrastustoimintaa nepsylapsille, joka toteutettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa
- Saatiin kokemusvanhemmat vetämään vanhempien ryhmää, osallistumaan nepsyaiheisen koulutuksen sisällön rakentamiseen ja osallistumaan erilaisiin työpajoihin
- Isätyössä isät suunnittelivat isäryhmän toimintaa ja kehittivät uutta sisältöä neuvolan perhevalmennukseen
Vinkkejä ammattilaisille
Tärkeimmäksi kehittämistyössä nousi vuoropuhelun ja yhdessä tekemisen lisääntyminen vanhempien kanssa. Yhteisissä työpajoissa loimme uusia, juuri vanhempien tarpeisiin vastaavia ideoita, toimintatapoja ja palveluita. Vanhemmat saivat kokemuksen, että ollaan samalla puolella, yhdessä kehittämässä.
Kun kysyimme vanhemmilta, millaisia palveluita he tarvitsevat, meidän ei tarvinnut keksiä niitä itse! Kun jatkossa haluamme lisätä asiakastyytyväisyyttä ja työn tuloksellisuutta, käännymme asiakkaiden puoleen ja kehitämme yhdessä, kohtaamalla ja kuuntelemalla!
Tärkeää on uskaltaa kohdata vanhemmat ennakkoluulottomasti ja vastaanottaa myös negatiivisia tunteita ja kokemuksia. Sen jälkeen voi miettiä yhdessä, mitä tehdään, jotta palvelut toimivat paremmin.