Lupaus tehdä tärkeämpiä asioita

Blogi | 8.2.2016

läsnäololehti
Loman jälkeen päätimme työpaikalla säilyttää mielenrauhamme myös arjessa. Kävi kuitenkin niin, että kahdessa viikossa jokainen meistä päätyi heiluttamaan valkoista lippua antautumisen merkiksi. Arki hyökkää sotajoukon lailla talloen kaikki hyvät aikeet.

Miten tehdä viikonpäivistä mielekkäitä eikä selviytymistaistelua? On lähdettävä kysymyksestä mikä on minulle oikeasti tärkeää? Vastaukseksi ei riitä perhe, ystävät tai terveys. Pitää mennä syvemmälle.

Jos minulle on tärkeää viettää aikaa lasteni kanssa, kalenterini ja päiväohjelmani pitää suunnitella niin, että se on mahdollista. Tällaista logiikkaa käyttäen on entistä hankalampi selittää itselleen, miksi selaan netissä jonkun puolijulkkiksen kuulumisia sen sijaan, että leipoisin kakun lasteni kanssa.

Tärkeitä asioita kannattaa listata useita. Mitä konkreettisempia, sen parempi: syödä terveellisesti, harrastaa liikuntaa, osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, tavata ystäviä, meditoida. Ja vaikka nämä kaikki olisivat tosi tärkeitä, arjessa on pakko valita ja priorisoida.

Jos upean luomuaterian väsääminen on pois lapsien kanssa vietetystä ajasta, niin silloin on suotavaa syödä välillä eineslihapullia ja käyttää ilta varpaankynsien lakkaamiseen yhdessä.

Ihminen on myös hyvä huijaamaan, erityisesti itseään. Tunnette varmasti ihmisiä, jotka kertovat käyvänsä taidenäyttelyissä, tekevät vapaaehtoistyötä tai järjestävät pihajuhlia naapureiden kanssa? Kysykää heiltä seuraavaksi, milloin he ihan oikeasti tekivät niin viimeksi. Minäkin ”käyn salilla”, ”pyöräilen töihin”, ”pelaan lasten kanssa lautapelejä” ”en syö juurikaan karkkia” – totuus paljastuu välittömästi, jos yhtään seuraan oikeata ajankäyttöäni.

Työpaikoilla ihmiset saavat näppylöitä, kun pomo alkaa ehdotella työajanseurantaa. Sen tekeminen on kuitenkin hyvin havainnollista. Lähes aina huomataan, että työntekijä tekee eri asioita kuin hän oli ajatellut tekevänsä. Tällaisessa tapauksessa seuranta tekee näkyväksi sen, mihin oikeasti käytetään resursseja. Arkeen pätee tismalleen sama logiikka.

Meillä on ankara vaatimus hallita elämäämme, saada se näyttämään hyvältä ja menestyä. Siinä tavoittelussa ihanteet ja arvot eivät useinkaan aktualisoidu teoiksi. Tarkoitus ei ole arjen tehostaminen tai täydellisempi suorittaminen. Ajankäyttöä seuraamalla törmään väistämättä siihen, etten oikeasti tee sitä, mikä on itselleni tärkeää. Muutos lähtee itsestäni.

Minna Jaakkola


« Edellinen kirjoitus:

Seuraava kirjoitus: »

Haku