Huumeseulonnat Perhekuntoutuskeskus Päiväperhossa
Perhetukikeskus Päiväperho Tampereella
Päiväperho on päihteiden tuomiin ongelmiin erikoistunut lastensuojeluyksikkö. Päiväperhossa tarjotaan monipuolista tukea, hoitoa ja kuntoutusta lapsille perheineen. Työskentelyn lähtökohta on asiakasta arvostava ja tasavertainen kohtelu.
Päiväperhon toimintaan kuuluu huumeseulojen ottaminen (n 300 asiakasta ja 5000 kpl/v.). Kokemuksenamme on, että seulan ottoon tullessaan asiakkaat eivät usein tiedä, mitä se tarkoittaa, joten se jännittää heitä ja aiheuttaa epätietoisuutta ja hämmennystä selulanottotilanteeseen.
Kehittämisideanamme oli tehdä esite, jossa annetaan asiakkaille ja heitä ohjaaville yhteistyötahoille tietoa seulan ottamisen käytännöistä. Samalla halusimme selkeyttää ja yhdenmukaistaa eri yksiköiden toimintatapoja. Toivoimme, että muutos myötä asiakkaiden kynnys tulla seuloille madaltuu ja siihen liittyvä jännitys vähenee.
Asiakkaat mukaan alusta alkaen
- Kerättiin asiakkailta kyselylomakkeella palautetta seulakäytännöistä
- Osa palautteista kerättiin lomakkeen sijaan kohdaten ja keskustellen
- Saatiin 49 vastausta, jotka analysoitiin
- Tehtiin kyselyn pohjalta seulaesite
- Kysyttiin asiakkailta palautetta kolmesta esiteversiosta, myös ulkoasusta äänestys
Yhteistyöllä uudenlainen työtapa
- Työntekijöille ja asiakkaille yhteinen ymmärrys seulakäytännöistä
- Asiakkaille kokemus oikeudenmukaisuudesta: kaikilla asiakkailla samat käytännöt
- Asiakkaille uudenlainen kokemus kuulluksi tulemisesta
- Työntekijöille lisää ymmärrystä, miten asiakkaat kokevat seulatilanteen
- Seulontatyö muuttui tärkeäksi ja merkitykselliseksi työtehtäväksi, ammatillisuus kehittyi
- Seulaesite osaksi asiakasprosessia, ”tulopapereiden” liitteeksi
- Työntekijöille uudenlainen työote, jossa asiakkaille tarjotaan työkaluja vaikuttamiseen
- Esite saatiin osaksi asiakastyön prosessia. Se ei jää lappuseksi muiden lappusten joukossa.
Kyselylomakkeen tulokset avasivat työntekijöiden silmät!
Eniten yllätti asiakkaiden aktiivisuus, kuinka merkittävän panoksen he antoivat kehittämistyön eri vaiheissa. Toinen yllätys oli se, että suuri osa asiakkaista koki seulatilanteen positiivisena! Eli työntekijöiden pitikin työstää siihen liittyviä hankalia ajatuksia ja tunteita.
Ilman konkreettista tarvetta kehittäminen ei herätä kiinnostusta asiakkaissa eikä työryhmässä. Meille merkittäväksi nousi se, että koimme tekevämme jotain todella tärkeää ja vaikuttavaa. Työntekijöinä saimme paljon lisää ymmärrystä asiakkaiden potentiaalista kehittää toimintaa ja sen merkityksestä heille. Oivalsimme, kuinka tärkeää on tarjota asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa ja että sillä voi olla vaikutuksia heidän toimijuuteensa muutenkin, myös yhteiskunnallisesti.
Parasta kun seulananto toimenpiteenä jää sivuseikaksi. Tärkeämpää on asiakkaan kohtaaminen, arvostus ja hoidollinen näkökulma. Asiakas vs työntekijä- asetelma muuttuu yhdessä tekemiseksi.