Lapsen huostaanotto ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle

Milloin lapsi on otettava huostaan?

Huostaanotto ja lapsen sijoittaminen sijaishuoltopaikkaan perustuvat lastensuojelulakiin. Tilanteet, joissa lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto ovat:

• jos puutteet lapsen huolenpidosta tai muut kasvuolosuhteen uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai
• jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa kehitystään ja terveyttään.

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain

• jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia, taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja
• ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanottotarpeen arviointi

Lastensuojelun vaikeimpia kysymyksiä on, milloin huostaanottoon tulee ryhtyä ja miten huostaanoton tarvetta arvioidaan. Tähän kysymykseen ei ole olemassa, eikä ole mahdollista luoda yksityiskohtaista mallia, jossa tarkasti ennalta määriteltyjen kriteerien avulla pystyttäisiin osoittamaan huostaanoton tarve. Lapsen edun ja perheen tilanteen arviointi on aina yksilökohtaista. On arvioitava lapsen etua, kasvuolosuhteita, avohuollon tukitoimien riittävyyttä ja lapsen elämäntavan vahingollisuutta.

Huostaanotto pitää aina perustella. Lapsella sekä vanhemmalla on oikeus tietää perustelut. Heillä on myös oikeus nähdä lasta koskevat asiakirjat. Huostaanottoa varten sosiaalityöntekijät usein pyytävät muilta lasta ja perhettä tuntevilta toimijoilta (esim. koulu, terapiapalvelut) lausuntoja. Perhe voi myös itse pyytää selvityksiä ja toimittaa ne sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijän tehtävä on viimekädessä arvioida lausuntojen merkitys harkitessaan huostaanottoa.

Kiireellinen sijoitus

Jos lapsi on lastensuojelulain 40§:ssä mainituissa syistä välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemaansa hoito ja huolto. Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin kun kodin olosuhteet ja puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai silloin, kun lapsen huoltajat ovat väliaikaisesti kykenemättömiä hoitamaan lastaan, ja tämä välittömästi vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä. Kiireellinen sijoitus kestää 30 vuorokautta ja sen aikana arvioidaan lapsen tilanne. Sijoituksen aikana sosiaalityöntekijä päättää lapsen kotiinpaluusta ja mahdollisista tukitoimista, tai aloittaa huostaanoton valmistelun. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos aika ei ole riittävä tilanteen selvittämiseen.

Kuuleminen

Vanhemmat ja lapsi saavat ilmaista mielipiteensä asioista ja päätöksistä asian eri vaiheissa, myös virallisesti. Tätä varten sosiaalityöntekijä varaa sekä lapselle, että vanhemmalle kuulemistilaisuuden.

• Ennen huostaanottopäätöstä kuullaan aina 12 vuotta täyttänyttä lasta, biologisia vanhempia sekä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut.
• Myös olla 12 -vuotiaan lapsen mielipide selvitetään.
• Kuulemisesta lähetetään kuultaville kirjallinen kutsu. Mikäli kuultava ei pääse kuulemiseen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa esteestä.
• Mikäli kuultava ei saavu kuulemiseen, voidaan huostaanotosta tehdä päätös ilman hänen kuulemistaan.
• Kuultava voi käyttää avustajaa tai asiamiestä apunaan.

• Kuulemistilaisuudessa on nähtävillä huostaanottopäätöksen perusteena olevat asiakirjat.
• Kuulemistilaisuudessa kerrotaan huostaanotosta, sen perusteista, kestosta ja huostaanoton oikeusvaikutuksista sekä sijaishuoltopaikasta.
• Kuulemisessa kysytään kuultavilta, vastustavatko vai hyväksyvätkö he huostaanoton ja suunnitellun sijaishuoltopaikan.

Huostaanoton ja sijoituksen hyväksyminen tai vastustaminen

Jos kukaan kuultavista ei vastusta huostaanottoa eikä sijaishuoltopaikkaa, voidaan päätös huostaanotosta tehdä. Päätöksen tekee johtava viranhaltija (johtava sosiaalityöntekijä).

Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei hyväksy huostaanottoa, lähetetään hakemus kaikkinen asiakirjoineen ja mielipiteineen hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian. Hallinto-oikeus voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Sosiaalityöntekijä tiedottaa asianosaisia hakemuksen vaiheista ja huoltaja saa kopion hakemuksesta. Huoltajalla on mahdollisuus antaa oma vastineensa hallinto-oikeudelle asiassa.

Huostaanottopäätös

Huostaanottopäätös sisältää

• Päätöksen huostaanotosta
• Päätöksen sijoittamisesta sijaishuoltoon

Sosiaalityöntekijä antaa päätöksen suoraan huoltajalle ja lapselle tai toimittaa postitse. Jos asianosaiset ovat tyytymättömiä johtavan viranhaltijan tekemään päätökseen, voivat he hakea siihen muutosta hallinto-oikeudelta. Hallinto-oikeiden päätökseen on valitusoikeus korkeimmassa hallinto-oikeudessa.