Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sijaishuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat.

Sosiaalitoimen hoidettavat asiat sijaishuollon aikana

Kun lapsi ei asu kotona ja huostaanottopäätös on voimassa, sosiaalitoimi päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta, opetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta huolenpidosta. Sosiaalitoimella on kuitenkin velvollisuus toimia laajasti yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Ensisijaisesti on otettava huomioon lapsen etu. Sosiaalitoimi antaa suostumuksen lapsen passiin ja ilmoittaa lapsen huostaanotosta väestörekisterijärjestelmään. Lapsen osoitteesta sosiaalitoimi, vanhemmat ja sijaishuoltopaikka voivat sopia keskenään.

Huoltajan ja sijaishuoltopaikan oikeudet ja tehtävät, kun lapsi ei asu kotona

On tärkeää muistaa, että vanhemmuus ei lopu huostaanottoon. Olet edelleen lapselle tärkeä isä tai äiti. Huoltajuuteen huostaanotto ei tuo muutoksia -olet edelleen lapsen huoltaja. Huoltajana sinulla säilyy tiedonsaantioikeus esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmuus muuttuu erilaiseksi, mutta sinun ja lapsesi suhde on aina erityinen. Voit pyytää apua ja tukea tilanteeseen sosiaalityöntekijältä ja lapsen sijoituspaikasta.

Sijoituksen jälkeen toimitte rinnakkaisina vanhempina sijaisvanhempien tai laitossijoituksessa laitoksen ohjaajien kanssa. Jokaisella vanhemmalla on oma tärkeä tehtävänsä. On tärkeää, että vanhempien ja sijaisvanhempien tai ohjaajien yhteistyö toimii. Keskustelu lapsen kasvatuksesta on merkityksellistä molemmille osapuolille. Lapsen oloa helpottaa, jos annat hänelle luvan kiintyä häntä hoitaviin aikuisiin.

Huoltajana sinulle on oikeus:

• päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskonnosta.
• toimia lapsen edunvalvojana mm. taloudellisissa tilanteissa.
• osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon mm. koulu- ja terveydenhoidon asioista.

• saada tietoa lapsen asioista.
• pitää yhteyttä lapseen sovitulla tavalla, mikäli se ei ole lapsen edun vastausta ja sitä ei ole erikseen sosiaalityöntekijän päätöksellä rajoitettu.

Sijaisvanhemmat tai sijaishuoltopaikan työntekijät päättävät lapsen päivittäisestä hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta.

Huostaanoton vaikutukset perheen taloudelliseen tilanteeseen

Perittävät etuudet

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle saattaa vaikuttaa perheesi taloudelliseen tilanteeseen. Lapsilisät maksetaan jatkossa sijaishuoltopaikkaan, samoin mahdolliset elatus- ja vammaistuet. Useimmat lapsikorotukset lakkaavat tai ne maksetaan sijoittavalle taholle. Näistä muutoksista huolehtii sosiaalityöntekijä. Vaikka lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle, vanhempien elatusvelvollisuus ei lakkaa. Tulojen mukaan laskettava hoitokustannusten korvaus voidaan periä molemmilta vanhemmilta. Elatustukien tilanteen selvittämiseksi tukea saa lastenvalvojalta. Muista, että sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja perityistä etuuksista.

Tapaamisten tukeminen

Sijoituksen aikana vanhemman ja lapsen tapaamisia tulee tarvittaessa tukea rahallisesti. Tapaamisista aiheutuvien matkakulujen lisäksi voidaan lapsen kotona viettämältä ajalta maksaa luonapitokorvausta. Korvauksista neuvotellaan sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi asiakassuunnitelman teon yhteydessä.

Vanhemman taloudellinen tilanne

Lapsen sijoituksen myötä muuttuu taloudessasi asuvien määrä. Tämä vaikuttaa asumis- ja toimeentulotukeesi. Asumis- ja toimeentulotukiasioiden päivittäminen on vanhemman vastuulla. Vanhempi saa tukea taloudellisen tilanteensa selvittämiseen aikuissosiaalityöstä. Asumistuen muutos tulee tehdä KELA:ssa.

Sosiaaliasiamies

Jokaisessa kunnassa on nimetty sosiaaliasiamies, joka avustaa sosiaalihuollon asiakkaita esim. toimeentulotukeen, lastensuojeluun tai vanhusten ja vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa.

Sosiaaliasiamies:

• on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana
• neuvoo asiakkaita mutta ei tee päätöksiä eikä myönnä etuisuuksia
• voi avustaa asiakkaita muutoksenhaussa ja neuvoa muistutuksen laatimisessa
• voi myös toimia asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa
• tiedottaa asiakkaan oikeuksista

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot saat kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta tai kunnan Internet-sivulta.

Oikeusapu

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan joko osittain tai kokonaan yhteiskunnan varoilla. Omavastuuosuus riippuu perheen tulojen määrästä. Oikeusavustajan tai asianajajan tukea voi saada oikeudenkäyntiin, mutta myös neuvontaan, asiakirjojen laadintaan tai valituksen tekemiseen.

Oikeusaputoimistot sijaitsevat yleensä samoilla paikkakunnilla kuin käräjäoikeudet.
Katso paikkakunnittain luetellut valtion oikeusaputoimistot >> www.oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/oikeusavustaja/valtionoikeusaputoimistot.html

Lue lisää oikeusavusta >> oikeus.fi/oikeusapu/fi/index.html