Laumamme on täydentynyt!
Kasperin tiimiin on viime kuukausina liittynyt useampi uusi työntekijä. Tässä esittelyssä heistä kaksi, Nea ja Armi.
Moikka, kerro meille kuka olet ja mistä tulet?
Olen Nea, viileä vipeltäjä Itä-Helsingistä. Taustaltani olen toimintaterapeutti ja työvuosia on kertynyt perussairaanhoidosta, yksityisen sotealan toimijan palveluksesta ja erikoissairaanhoidosta sekä järjestökentältä hanketyöntekijänä. Kasper ry:n lastensuojelun tiimissä aloitin tammikuussa 2022.
Mitä teet Kasperissa?
Kasperissa nimikkeeni on asiantuntija. Nimike saa minut aina vähän hymyilemään, tietäisittepä vaan millainen tättähäärä olen! Meillä lastensuojelutiimissä kaikki saavat tehdä monipuolisesti erilaisia töitä. Siispä koulutan, kouluttaudun ja kerään sekä koostan tietoa toimintamme vaikuttavuudesta. Kuulun myös sekä tiimimme että koko Kasperin viestintäjaostoon. Tämän vuoden tavoitteeni on kehittää niin Kasperin lastensuojelun kuin koko Kasperin sosiaalisenmedian viestintää, jääkäähän kuulolle!
Mikä on sinulle tärkeää?
Minulle tärkeää elämässä on osallisuus ja vaikuttaminen. Ilman tasa-arvoa nämä eivät mahdollistu, joten niin töissä kuin siviilissä rummutan tasa-arvon toteutumista niin isoissa kuin pienissä asioissa.
Kasperin motto on ”jokainen perhe on joskus vähän huono”. Kerro miten sinä olet ollut tänään huono?
6-vuotias mukeloni sai joulupukilta lahjaksi Nintendo Switchin. Olen yrittänyt olla tarkka peliajoista mutta koska me olimme ihan TOSI lähellä kilpikonnakuoren linnaketta, peliaika venyi tässä tekstissä sensuroitavan pitkäksi.
Kiitos Nea ja tervetuloa joukkoon!
Hello, kerro meille kuka olet ja mistä tulet?
Moikka, olen Armi, saaristolaiselämästä haaveileva kaupunkilainen. Olen utelias ja aika levoton luonne, ja (työ)elämässä mua ajaa eteenpäin halu tehdä maailmasta parempi paikka. Keinot, positiot ja tavoitteet aina vähän vaihtelee kulloisenkin paikan ja inspiraation mukaan. Oon valmistunut aikoinaan valtiotieteiden maisteriksi ja sen jälkeen toiminut mm. startup-yritys Kliffan toimarina, perustanut naisten uraverkosto Howtomon, ollut mukana monenlaisissa järjestöhommissa, sekä viimeisimpänä ennen Kasperia toimin lastensuojelun sossuna.
Mitä teet Kasperissa?
Aloitin Kasperissa kolme kuukautta sitten projektisuunnittelijana Vanhempien ääni lastensuojeluun -osallisuushankkeessa. Hankkeen tarkoitus on tuoda lastensuojelun asiakasvanhempien ääni kuuluviin ja muutenkin edistää vanhempien osallisuutta lastensuojelussa. Mun tehtävänä on tuottaa sisältöä hankkeen aikana kerätystä tiedosta, ja tuoda vanhempien ääni kuuluviin ja vaikuttaa yhteiskunnan tasolla asti. Tällä hetkellä työstän Vanhempien ääni-julkaisua, joka me julkaistaan 30.3. webinaarissa. Julkaisussa tulee hyvin näkyväksi se, miten vanhempien kokema osattomuus lastensuojelussa on tosi kokonaisvaltaista, ja miten laajasti se vaikuttaa kaikkeen lastensuojelun työskentelyyn. Julkaisussa me tarjotaan samalla kuitenkin myös niitä ratkaisun mahdollisuuksia, ja tätä sanomaa sitten loppuvuosi rummutetaankin kaikissa mahdollisissa medioissa!
Mikä on sinulle tärkeää?
Viime aikoina mua on erityisesti kiehtonut ajatus siitä, miten voitaisiin liittää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tarkastelu osaksi meidän sosiaali- ja terveydenhuoltoa. On tosi surullista, että esimerkiksi lastensuojelussa sekä asiakkaat, että työntekijät voi tosi huonosti. Jotenkin itse ajattelen, että sellaisesta lähtökohdasta on hirveän vaikea saada aikaan kestävää hyvinvointia. Toivoisin että hyvinvointia voitaisiin määritellä meidän yhteiskunnassa uudelleen niin, että otetaan tarkastelun kohteeksi ja lähtökohdaksi planetaarinen hyvinvointi ja ihminen osana luontoa. Uskon, että aika moni ihminen voi tässä ajassa niin huonosti, koska yksinkertaisesti nykyisenkaltainen elämänrytmi ja -tyyli ei alun alkaenkaan ole ihmiselle luontaista. Koska samaan aikaan käydään tosi vakavia keskusteluita siitä, miten maapallon rajat on tulleet vastaan ihmisten toiminnan osalta, niin olisi tosi luontevaa yhdistää nämä kaksi ajatusta ja samalla miettiä laajemmin mistä meidän hyvinvointi koostuu, ja mikä merkitys sote-alalla ja vaikkapa lastensuojelulla on tällaisen hyvinvointikäsityksen edistämisessä.
Ajattelen, että Kasperin kaltaiset toimijat ovat avainasemassa tällaisten uusien avauksien luomisessa ja toivonkin että kolmannen sektorin toimijat entistä enemmän uskaltaisivat disruptoida olemassaolevia rakenteita ja kehittää innovaatioita vaikkapa sote-alalle.
Kasperin motto on ”jokainen perhe on joskus vähän huono”. Kerro miten sinä olet ollut tänään huono?
Mulle paras kriitikko on oma lapsi ‒ palaute tulee usein aika välittömästi. Hän lähestyy teini-ikää ja harva se päivä saan jo omalle toiminnalleni facepalm-reaktioita. Lapsi näpäyttää siitä, jos tuijotan puhelinta, enkä kuuntele, tai jos teen liikaa töitä. Kerran myös kuulin miten olen kuulemma hänen kavereilleen aina ystävällinen, mutta hänelle en. Auts!
Kiitos Armi ja tervetuloa joukkoon!