VOIKUKKIA ryhmät ja avoimet VOIKUKKIA kahvilat syksyllä 2020
Huostaanoton jälkeen lapsen arjesta ja siihen liittyvistä päätöksistä vastaavat lastensuojelun työntekijät ja sijoituspaikan henkilökunta tai sijaisperhe. Vanhempi kokee usein jäävänsä tilanteessa yksin ilman tukea ja ymmärrystä. Kaikki osapuolet – lapsi, vanhemmat ja koko perhe – tarvitsevat tukea sijoituksen tai huostaanoton aiheuttamaan kriisiin. Vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea vanhemmuuteensa muuttuneessa tilanteessa, kun lapsi on sijoitettu pois perheestä. Tukea ja apua on saatavilla VOIKUKKIA- verkostosta!
Sijoitetun tai huostaanotetun lapsen vanhempi! Haluaisitko osallistua tänä syksynä VOIKUKKIA- vertaistukiryhmään? Tai oletko kiinnostunut verkkotuesta?
Ryhmiä alkaa mm. Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Kotkassa, Seinäjoella ja Turussa.
Tampereella, Lahdessa ja Pohjois-Savossa käynnistyvät avoimet VOIKUKKIA- kahvila! Alkavat ryhmät ja kahvilat näet täältä.
Järjestämme verkossa teemaryhmiä, chatteja ja verkkovertaistukiryhmän vanhemmille joille lapset hatkaavat. Verkkotoiminnan vaihtoehdot näet tästä linkistä.
Voit kysyä aiheesta myös suoraan oman alueesi sijaishuollosta, lapsesi sosiaalityöntekijältä tai meiltä VOIKUKKIA- toiminnasta. Autamme mielellämme.
Ryhmien ohjaajat keräävät ryhmistä aina palautteen osallistujilta. Ryhmien loppupalautteissa korostuu se, miten erilaisista taustoista ja tilanteista vanhemmat tulevat. Jokaisen perheen ja vanhemman tarina on erilainen. Silti yhteinen kokemus lapsen sijoituksesta yhdistää.Tässä niistä muutamia:
”Olen ollut enemmän oma itseni kun olen voinut jättää raskaitakin asioita pois päästäni.”
”Mahtava ryhmä. Saa paljon tukea sijoitukseen liittyvissä asioissa/ongelmissa. Ketään ei tuomita mikä on todella tärkeää. Meidät nähdään ihan tavallisina ihmisinä. Eikä katsota sitä mitä mahdollisia ongelmia meillä on.”
Tapaamiskerroilla on eri teemat, jotka etenevät tutustumisesta ja oman tarinan kertomisesta lapsen ja vanhemman kriisiin, yhteistyöhön sekä yhteydenpitoon ja siitä omiin voimavaroihin ja tulevaisuuden näkymiin. Jokaiseen tapaamiskertaan sisältyy kuulumisten jakaminen ja kokemusten pohtiminen yhdessä.
”Ryhmässä oli avoin, luotettava, hyvä ryhmähenki. Oli helppo puhua vaikeammistakin asioista. Ymmärrystä riitti.”
”Ryhmä toi paljon lisää voimavaroja omaan jaksamiseen.”
Kiinnostuitko ? Ryhmien sisällöstä saat lisää tietoa täältä. Koosteen vuoden 2019 ryhmäpalautteista voit lukea täältä.