Erotessa monen vanhemman suurin huoli liittyy siihen, miten lapset erosta selviävät. Vanhemmat voivat tukea lasta monin eri tavoin ja vaikuttaa siihen millainen kokemus erosta lapselle tulee. Lapsi voi saada eron myötä kokemuksen, että vaikeistakin asioista selviää. Tämä edellyttää, että lapsi kokee tulleensa kuulluksi ja on saanut tukea eron käsittelyyn.

Eron hetkellä on tärkeää kertoa lapselle, mitkä asiat lapsen elämässä muuttuvat ja mitkä pysyvät ennallaan. Tieto lisää lapsen turvallisuuden- ja hallinnan tunnetta ja auttaa lasta jäsentämään omia ajatuksiaan.

• Kertokaa lapselle, että ero voi herättää monenlaisia tunteita, eikä niissä ole mitään väärää. Muistakaa, että aikuisten ja lasten tunteet erossa ovat erilaisia.
• Rohkaiskaa lasta kertomaan ajatuksistaan ja kertokaa, että vanhemmilta voi aina kysyä, jos jokin asia mietityttää.
• Kertokaa lapselle, ettei ero ole hänen syytään.
• Olkaa läsnä ja antakaa lapselle aikaa tottua muutoksiin.

Lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen, eivätkä halua pahoittaa heidän mieltään. Joskus lasten voi olla vaikea kertoa eroon liittyvistä ajatuksistaan ja tunteistaan vanhemmille. Silloin lasten eroryhmistä voi olla apua tai lapsi voi käydä kertomassa ajatuksistaan esimerkiksi koulun kuraattorille. Myös eroa tai tunteita käsittelevien satujen lukeminen voi helpottaa lapsen oloa. Lapsen tukeminen erossa ei ole vain yksittäinen tapahtuma eron hetkellä, vaan erosta ja esimerkiksi kahdessa kodissa asumisesta on hyvä jutella lasten kanssa silloin tällöin, vaikka erosta olisi jo kulunut aikaa.

Usein isoin lasta erossa kuormittava asia on vanhempien välinen riitely. Jos vanhemmat eivät pysty asiallisesti sopimaan lasten asioista, siihen on syytä hakea ulkopuolista apua. Riitely kuluttaa myös vanhempien voimavaroja, mikä heikentää mahdollisuuksia tukea lasta.

(linkki eroryhmäsivulle) Lapsen ajatuksia erosta: Mitä lapset ajattelevat vanhempien riitelystä jakso 1. Erosta puhuminen lapsen ja nuorten kanssa sivu linkkinä.

Suurin osa lapsista haluaa tietää, miksi vanhemmat ovat eronneet. Jos lapsi jää vaille selitystä, hän usein lähtee etsimään eron syytä itsestään. Lapselle on tärkeää kertoa, että ero ei ole hänen syytään, eikä hän olisi voinut tehdä mitään sitä estääkseen.

Eron syistä tulisi kertoa lapselle ikätason mukaisesti. On tärkeää kertoa asioista niin, että lapsen on mahdollista ymmärtää mistä on kyse. Esimerkiksi, että vanhemmilla oli niin paljon riitoja, joita he eivät osanneet ratkaista, joten on parempi asua jatkossa kahdessa eri kodissa. Isompien lasten kohdalla on hyvä pitää mielessä, että heille ei kuulu vanhempien parisuhteen ongelmien yksityiskohdat, vaikka voisivatkin niitä ymmärtää. Vaikka eron syistä on hyvä olla rehellinen, on myös tärkeää, että vanhemmat eivät mustamaalaa tai puhu toisistaan pahaa lapselle, koska se satuttaa aina eniten lasta.

Eron syistä kertominen lapselle on usein vaikeaa ja on hyvä miettiä rauhassa mitä lapselle kertoo. Tukea pohdintaan voit saada esimerkiksi apua eroon -chatista.

linkki apua eroon

Alle 18-vuotias ei päätä itse omasta asumisestaan eron jälkeen, vaan vastuu päätöksestä on aina vanhemmilla.

Asumista pohtiessa on tärkeä jutella lapsen kanssa ja ottaa lapsen mielipide ja ajatukset huomioon. Mihin asumisratkaisuun päädytäänkään, on tärkeää kertoa lapselle miksi tähän päädyttiin ja miten lapsen mielipide otettiin huomioon. Tämä on tärkeää myös silloin kun päätös on yhteneväinen lapsen toiveen kanssa. Näin lapselle ei synny mielikuvaa, että hän on vastuussa päätöksestä.

Asuminen on myös asia, jota voi muuttaa lapsen kasvaessa ja sen toimivuutta voi tarkastella aika ajoin.

Vanhemman ja lapsen eroprosessi etenee eri aikaan. Usein sanotaan, että lapsi voi näyttää vapaasti tunteitaan ja käsitellä eroa vasta silloin, kun hän kokee, että vanhemmat pystyvät ottamaan vastaan hänen tunteensa. Tämä edellyttää usein sitä, että vanhempi on päässyt omassa eron käsittelyssä riittävän pitkälle. Eron jälkeiseen elämään tottuminen vaatii voimavaroja ja aikaa. Eron jälkeinen arki voi olla alkuun sujuvaa, mutta sen jatkuessa voi esimerkiksi vanhemman luota toiselle siirtyminen voi käydä lapselle raskaaksi.

Lapsi kannattaa ottaa mukaan miettimään mistä esimerkiksi kiukku voisi johtua ja mikä voisi helpottaa hänen hankalaa oloa. Onko tapaamisrytmi ja vaihtopäivä edelleen lapselle sopiva? Saako lapsi riittävästi vanhemman läsnäoloa ja lepoa? Onko perheessä tapahtunut muutoksia? Vanhempien uudet kumppanit tai uudet sisarukset voivat aktivoida lapsen mielessä eroon liittyviä ajatuksia ja tunteita. Millaiset välit vanhemmilla on, joutuu lapsi esimerkiksi stressaamaan vanhempien riitelyä tai salaamaan jotain asioita elämästään toiselta vanhemmalta. On hyvä pitää mielessä sekin, että lapsen erilaiset haasteet tai vaikeudet eivät välttämättä liity eroon tai siitä seuranneisiin asioihin.

Vanhempien on hyvä pitää mielessä, että lapsen kiukuttelu tai huonotuulisuus ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsella olisi toisen vanhemman luona asiat jotenkin huonosti. On myös tavallista, että lapsi käyttäytyy eri kodeissa eri tavalla ja sitä kautta vanhemmilla voi olla erilainen käsitys lapsen mahdollisista haasteista. Lapsen haastavaan käyttäytymiseen tai vaikeisiin tunteisiin kannattaa suhtautua avoimen uteliaasti ja tarvittaessa hakea apua esimerkiksi perheneuvolasta.