Järjestö
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry on perheiden murroskohtien asiantuntijajärjestö. Olemme olemassa perheitä varten, kun perheen elämä on murroksessa ja arki muuttuu. Edistämme perheiden osallisuutta, tuemme perhesuhteita ja autamme perheenjäsenten ääntä pääsemään kuuluviin.
Pääkohderyhmämme ovat vanhempien eron kokeneet lapset ja nuoret sekä lastensuojelun asiakasperheiden vanhemmat. Kasper on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
Saamme rahoituksemme pääosin STEAlta, mutta jonkin verran meitä rahoittavat myös kunnat ja yksityiset säätiöt. Teemme yhteistyötä niin kohderyhmiemme kuin heitä kohtaavien ammattilaisten kanssa kehittäen tukimuotoja ja kouluttaen ammattilaisia.
Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat asiamme tärkeäksi ja haluavat tulla mukaan toimintaan tai tukea toimintaamme. Tervetuloa mukaan!
Opiskelijalle
Etsitkö harjoittelupaikkaa tai opinnäytetyön aihetta? Lue lisää täältä
Säännöt
Voimassaolon alku: 08.08.2024
1 §
NIMI JA KOTIPAIKKA
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
2 §
TAVOITTEET JA TOIMINTA
Yhdistys on lastensuojelun ja perheiden sekä perhesuhteiden asiantuntija- ja
kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on vahvistaa ja puolustaa perheiden hyvinvointia ja tukea
toimivia perhesuhteita. Yhdistys on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Yhdistys edistää tavoitteitaan:
-järjestämällä ohjattua vertaistukea lapsille, nuorille ja vanhemmille
-järjestämällä koulutustoimintaa ja yleisötilaisuuksia
-vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ottamalla kantaa ja antamalla lausuntoja
-tiedottamalla lapsiperheiden hyvinvointiin ja kasvatukseen liittyvistä teemoista
-ylläpitämällä suunnittelu-, kehittämis-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa
-ylläpitämällä yhteyksiä kasvatus- ja perheneuvonnan toimijoihin
-tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa Suomessa ja kansainvälisesti, sekä
muilla vastaavilla tavoilla.
Toimintansa tueksi yhdistys voi harjoittaa julkaisutoimintaa ja muuta yhdistyslain 5 §:n
tarkoittamaa taloudellista toimintaa, hakea ja ottaa vastaan avustuksia, kerätä varoja
asianomaisella luvalla ja ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia. Yhdistys voi omistaa
kiinteää ja irtainta omaisuutta.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen hyödyn
hankkiminen sen toimintaan osallistuville. Toiminta voi olla maksullista ja yhdistyksen
asiantuntijatyötä voidaan myydä yhdistyksen ulkopuolelle.
3 §
JÄSENET, JÄSENMAKSU JA ÄÄNIVALTA
Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö,
oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Jäsenet ovat joko varsinaisia henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä tai kunniajäseniä.
Yhdistyksen jäsenten jäsenmaksun suuruuden seuraavalle toimintavuodelle määrää
syyskokous. Varsinaiset jäsenet maksavat syyskokouksen määräämän vuotuisen
jäsenmaksun. Henkilö- ja yhteisöjäsenille voidaan määrätä eri jäsenmaksu. Opiskelijoille,
työttömille ja eläkeläisille voidaan määrätä alempi jäsenmaksu kuin muille henkilöjäsenille.
Kunniajäsen ei maksa jäsenmaksua.
Yhdistyksen kokouksissa on äänivalta varsinaisilla jäsenillä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.
Kokouksissa äänestys voidaan toteuttaa myös etäyhteydellä sähköisesti.
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle. Ero tulee voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta.
Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa
suorittamatta vähintään kahdelta peräkkäiseltä vuodelta. Hallitus voi erottaa yhteisöjäsenen
yhdistyksestä, jos yhteisöjäsenen toiminta on loppunut. Jäsenen erottamisesta muissa
yhdistyslain mainitsemissa tapauksissa päättää yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen vuosikokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka
on merkittävällä tavalla edistänyt yhdistyksen tavoitteiden toteutumista.
4 §
HALLITUS
Sivu: 2/3
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksen kahdeksi vuodeksi
kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä hänen
lisäkseen vähintään kuusi ja enimmillään kahdeksan jäsentä.
Lisäksi hallitukseen voidaan valita varajäsen.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksen jäsenistä on vuosittain puolet
erovuorossa, ensimmäisenä vuonna erovuoroisuus ratkaistaan arpomalla.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan sekä sihteerin ja
muut tarvittavat toimihenkilöt joko keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä
pyytää.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä.
Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on:
- yhdistyksen kokousten antamien ohjeiden mukaan hoitaa ja valvoa yhdistyksen
asioita, - laatia vuosittain ehdotus yhdistyksen toiminta- ja talousarviosuunnitelmaksi,
- valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat,
- valita yhdistyksen toimihenkilöt ja valvoa heidän toimintaansa,
- huolehtia yhdistyksen tilien hoitamisesta,
- valmistella toimintakertomukset sekä
- hoitaa yhdistyksen muutakin hallintoa, valvoa sen etua ja pannan täytäntöön
yhdistyksen kokousten päätökset.
Hallitus voi asettaa tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisia toimikuntia ja työryhmiä.
5 §
KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on ilmoitettava jäsentiedotteessa,
joka toimitetaan jäsenille kirjallisena tai sähköpostitse vähintään kahta viikkoa ennen
kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu ylimääräiseen
yleiskokoukseen on lähetettävä kahta viikkoa ennen kokousta.
6 §
KOKOUKSET
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhtikuun
loppuun mennessä.
Syyskokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä marraskuun loppuun mennessä.
Yhdistyksen ylimääräinen yleiskokous voidaan kutsua koolle muulloinkin, kun hallitus katsoo
sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä kirjallisesti ilmoittamansa
asian vuoksi sitä hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen
esittämisestä.
Yhteisöjäsentä yhdistyksen kokouksessa edustaa asianomaisen yhteisön siihen valtakirjalla
valtuuttama edustaja.
Henkilöjäsenen edustaja voi edustaa valtakirjan perusteella enintään neljää muuta
henkilöjäsentä.
Läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa on muullakin henkilöllä, jolle kokous sen
myöntää.
Kokouksiin voi osallistua paikan päällä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa tai
etäyhteydellä. Kokouksiin tulee ilmoittautua ennakkoon kokouskutsussa ilmoitetulla tavalla
jäsenyyden varmistamiseksi tai muun läsnäolo- ja puheoikeuden saamiseksi.
Äänestyksissä on käytettävä suljettua äänestystä, jos joku äänivaltaisista jäsenistä sitä vaatii.
Kaikki päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan,
ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee kokouksen puheenjohtajan mielipide
päätökseksi.
KEVÄTKOKOUS
Sivu: 3/3
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa. - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja muille tilivelvollisille. - Vahvistetaan hallituksen ja toimikuntien kokouspalkkiot sekä matka- ja
päivärahakorvaukset seuraavaksi vuodeksi. - Valitaan vaalivaliokunta, joka valmistelee syksyn kokoukseen ehdotuksen hallituksen
kokoonpanoksi. - Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on
hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti 1. helmikuuta mennessä yhdistyksen hallitukselle.
SYYSKOKOUS
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: - Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi
ääntenlaskijaa. - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
- Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi.
- Valitaan hallituksen jäsenet.
- Määrätään jäsenmaksun suuruus seuraavalle vuodelle.
- Valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian syyskokouksessa käsiteltäväksi, on
hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti 1. syyskuuta mennessä yhdistyksen hallitukselle.
7 §
TILIT
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta, jossa
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
8 §
NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kaksi
yhdessä. Hallitus voi oikeuttaa yhdistyksen toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen
yksin.
9 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat ja omaisuus yhden
tai useamman rekisteröidyn lastensuojelua edistävän valtakunnallisen yhdistyksen toimintaan
purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla