101 kirjettä

Blogi | 19.2.2020

Eilen julkaistiin sijaishuollossa elävien ja eläneiden nuorten kirjoittamia kirjeitä sisältävä 101 kirjettä-julkaisu. Ennen muuta päättäjille osoitetut kirjeet kertovat nuorten kokemuksia siitä, miten heidän elämäänsä on vaikuttanut tai vaikuttaa edelleen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät. Voikukkien kehittäjäryhmältä pyydettiin kirjettä samasta aiheesta vanhempien näkökulmasta ja totta kai tartuimme tilaisuuteen.

Keskustellessamme aiheesta kaksi teemaa nousi ylitse muiden ja samat toistuvat myös monissa nuorten kirjeissä: tapaamisten vähyys ja työntekijöiden vaihtuvuus. Molemmat vaikuttavat luottamuksen syntymiseen ja siihen, kuinka hyvin perheen kannalta valtavia päätöksiä tekevä työntekijä lapsen, nuoren ja vanhemmat tilanteineen, tarpeineen ja vahvuuksineen tuntee.

Vähän yllättäen nousi esiin myös kokemukset sosiaalityöntekijöiden kuormittuneisuudesta ja sen näkymisestä perheille:

”Työtaakkansa alla uupumuksen, kyynisyyden ja riittämättömyy­den kanssa kamppaileva sosiaalityöntekijä ei ole kovin uskotta­va tai tehokas apu lapselle, nuorelle tai perheelle heidän omissa haasteissaan, mitä ne ikinä ovatkaan. Sosiaalityöntekijöiden koh­tuulliset työtaakat ja mahdollisuus tehdä työnsä eettisesti ja mo­raalisesti kestävällä tavalla toisivat pysyvyyttä asiakassuhteisiin lastensuojelussa. Se mahdollistaisi myös sosiaalityöntekijöille onnistumisten ja kasvun näkemisen perheissä ja perheille tueksi paremmin voivia ihmisiä.”

Julkaisu on luettavissa täältä ja se kannattaa lukea. Niin monia ihmisiä ja tarinoita kun olenkin kohdannut viimeisen kymmenen vuoden aikana, nämä kirjeet onnistuivat kuvaamaan paikoin todella liikuttavasti sitä elämää ja arkea, mikä monelle perheelle on todellisuutta. Ne samat tilanteet, jotka ovat numeroita tilastoissa tai budjeteissa ja pätkä tehtävälistaa sosiaalityöntekijän pöydällä, ovat jonkun ihmisen elämää.

”Lastensuojelun tärkein tehtävä on suojella lasta” muistutti ministeri Kiuru eilisessä tilaisuudessa, jossa hänelle julkaisu luovutettiin. Jäin miettimään, riittäkö se suojeluksi, että pyritään poistamaan vaarasta? Eikö suojelua ole myös se, että taataan kaikki se hyvä minkä jokainen lapsi tarvitsee?

Eilisestä Oodissa järjestetystä julkistamistilaisuudesta jäi toiveikas olo. Vaikka lastensuojeluun liittyy edelleen paljon puutteita ja epäkohtia, kasvaa sieltä myös iso joukko aktiivisia nuoria, jotka muuttavat taatusti maailmaa paremmaksi myös muille.

Mareena Heinonen

Haku