Tiedote | 18.9.2026

Kokemuskohtaamo on lastensuojeluun kehitetty toimintamalli, jolla vahvistetaan asiakasosallisuutta ja asiakasturvallisuutta sekä parannetaan lastensuojelun vaikuttavuutta ottamalla asiakasvanhemmat mukaan vahvemmin oman perheensä asiakasprosessiin sekä huomioimalla heidän kokemuksensa ja palautteensa lastensuojelun prosessien ja palvelujen parantamisessa. Malli tuo kokemusasiantuntijatiedon osaksi lastensuojelun rakenteita.

Toimintamalli on kehitetty Kasper – Kasvatus ja perheneuvonta ry:ssä yhteistyössä Vantaan ja Keravan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa STEA-hankerahoituksella. Luotu malli tuo taloudellisia säästöjä suoraan hyvinvointialueille ja lisäksi se paransi asiakkaiden ja ammattilaisten tyytyväisyyttä lastensuojelutyöhön. Malli palkittiin 17.9.2026 Huomisen Hoivatyö- innovaatiopalkinnolla. Kokemuskohtaamo oli myös kolmen parhaimman hankkeen joukossa opiskelijaraadin arvioimana. Palkinnon jakoi Hoitotyön tulevaisuus- hanke, jota johtaa Työterveyslaitos partnereinaan Vaasan yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Järjestörahoitusten leikkaukset kuitenkin uhkaavat lopettaa kokonaan toimintamallin.

Lastensuojelussa törmätään toistuvasti tilanteisiin, joissa yhteistyö vanhempien ja viranomaisten välillä ei toimi ja tuloksena voi olla kärjistyneitä tilanteita, joissa ei päästä lapsen kannalta parhaisiin lopputuloksiin.

“Vanhemmat kertovat usein kipeistä tunteista, joita lastensuojeluun liittyy. Niitä voivat olla häpeä, huoli ja syyllisyys. Luottamus viranomaisiin voi olla valmiiksi heikkoa aiempien kokemusten perusteella”, kertoo toiminnanjohtaja Sanna Välimäki Kasperista. “Jos näitä tunteita ei kohdata, koko yhteistyö voi mutkistua eikä prosessissa päästä toivottuihin lopputuloksiin.”

Vanhemmat ovat merkittävässä asemassa siinä, onnistuuko lastensuojelu tehtävässään

Kasper ry:n toteuttaman laajan kyselytutkimuksen (2021) mukaan vanhemmat kokevat usein osattomuutta oman lapsensa prosesseissa eivätkä tunne lastensuojelun toimintatapoja ja sen perusteita. Tutkimusten mukaan asiakkaan osallisuus ja mukaanotto prosesseihin lisää asiakasturvallisuutta ja työn laatua.

Lastensuojelun laatusuosituksissa on mainittu asiakkaiden mukaanotto ja kokemustiedon käyttö kehittämisessä, mutta tämän toteutus puuttuu usein. Monesti vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin toteutuvat virallisten valitusreittien, kuten muistutusten ja kanteluiden kautta. Viralliset muistutukset puolestaan harvoin lisäävät ymmärrystä ja luottamusta vanhemman ja viranomaisen välillä. Sen sijaan vuorovaikutuksen vaikeudet ja epäluottamus lisääntyvät.

”Lastensuojelun asiakkuus ei ole asia, joka otetaan spontaanisti kahvipöydissä puheeksi. Moni vanhempi jää kipeässä asiassa vaille läheisten ja vertaisten tukea, mikä saattaa syventää häpeän kokemusta ja edelleen vähentää vanhemman avoimuutta myös lastensuojelussa”, Välimäki kuvaa. Kokemuskohtaamossa vanhempi voi jakaa asiaa sekä järjestön asiantuntijan että kokemusasiantuntijan kanssa. Tästä on syntynyt mahdollisuus kertoa asiasta myös omassa lähipiirissä.

“Kokemuskohtaamossa toivo lisääntyi, vertaistuki auttoi, lastensuojelun asiakkuus ja palveluiden tarve tuli vertaistuella normaalimmaksi. Aloin puhumaan läheisillekin lastensuojelusta. Aiemmin en kertonut kenellekään. Kokemuskohtaamo on voimauttava.” (Kokemuskohtaamon asiakas)

”Kokemuskohtaamo-toiminta tuo kokemusasiantuntijat hyvinvointialueen omiin tiloihin työskentelemään yhdessä lastensuojelun ammattilaisten kanssa. Siksi se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sekä ammattilaisille että asiakkaille oppia ja saada kokemustietoa hyvinvointialueen rakenteisiin,” Välimäki jatkaa.

Yhteistyöhyvinvointialueilla lastensuojelun ammattilaiset ovat kokeneet, että Kokemuskohtaamo-toiminnasta on ollut suuri apu heidän työssään. Ammattilaiset haluavat auttaa vanhempia parhaansa mukaan, mutta sosiaalityöntekijöiden aika on aina rajallista. Kokemuskohtaamossa-toiminnassa voidaan keskittyä siihen, mikä vanhempaa auttaa. Keskusteluissa voidaan syventyä vanhemman omaan tilanteeseen, päätösten, perusteluiden ja prosessien selventämiseen tai lastensuojeluasiakkuuden tuomiin tunteisiin.

”Vanhempi on tämän jälkeen paremmin valmistautunut lastensuojelun neuvotteluun. Hän on saanut jättää suurimman tunnekuormansa Kohtaamolle”, Välimäki toteaa.

Oikea-aikainen tuki tuottaa kustannussäästöjä

Kolmivuotisen kehittämishankkeen aikana 2023–25 toimintaan osallistui yli 500 vanhempaa Vantaa-Keravalla ja Keski-Uudellamaalla. Hyödyt näkyivät: luottamus vahvistui, yhteistyö helpottui ja lastensuojelun prosessien vaikuttavuus parani.

Todennetusti ainakin seitsemän lapsen pitkäaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle pystyttiin välttämään. Yksistään näiden seitsemän lapsen sijaishuollon kustannus olisi yhden vuoden aikana maltillisesti arvioiden yhteensä 500 000–700 000 euroa. Kasperin tuottaman, valmiin palvelun vuosikustannukseksi on arvioitu noin 83 000 euroa/vuosi/hyvinvointialue.

“Kehittämistyön ensisijaisena tavoitteena ei ollut ensisijaisesti lastensuojelun kustannusten vähentäminen, vaan vanhempien osallisuuden vahvistaminen”, Välimäki sanoo. “Osallisuus kuitenkin tuottaa hyötyjä, jotka näkyvät myös hyvinvointialueen kukkarossa.”

Lastensuojelun työntekijöiden ja johdon näkökulmasta positiivinen tulos oli myös työhyvinvoinnin parantuminen ja työn kuormittavuuden väheneminen. Työssä mukana olleet hyvinvointialueiden työntekijät kommentoivat yhteistyötä hankkeen väliraportissa mm. seuraavasti:

“Hyvinvointialueelle tulee säästöä työhyvinvoinnissa. Kun asiakas ja työntekijä ymmärtää toisiaan, ei kuormitustekijöitä tule kuten aiemmin.”

“Tärkeintä on ollut vastakkainasettelusta ja puolustautumisesta pois pääsy. Nyt on aito kiinnostus asiakkaan kokemukseen.”

Valmis palvelu tueksi myös muille hyvinvointialueille, rahoitus puuttuu

Stea- hankkeena alkanut toiminta on tällä hetkellä käytössä Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella, joka on myös rahoittanut sitä määräaikaisesti. Jatkorahoitusta on haettu jälleen Stealta, jotta toimintaa voisi olla myös muilla alueilla. Koko Kokemuskohtaamon tulevaisuus on kuitenkin avoin. ”Järjestöihin kohdistettavat leikkaukset luovat meille ison haasteen. Meillä ei ole mitään varmuutta edes järjestön tulevaisuudesta. On erittäin harmillista, että toimivat ja selkeää säästöä tuovat kohtaavaa työtä tekevät toiminnot joudutaan alas ajamaan. Se ei ole kenenkään etu.” Sanna Välimäki harmittelee.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Sanna Välimäki sanna.valimaki@suomenkasper.fi 044 4934546