Blogi | 30.9.2025

Iltapäivälehdillä on tapana sivuillaan kumota väitteitä muun muassa ihmissuhteista ja kodin siivouksesta. Minä päätin sen sijaan kirjoituksessani ottaa käsittelyyn lastensuojeluun tiukkaan pinttyneet myytit; kannattaa pelätä, lastensuojelussa on vain huonoja vanhempia, vanhemmuus päättyy huostaanottoon, lastensuojelu koskee vain harvoja ja asiakkuudesta ei kannata kertoa.

Pelko, syyllisyys, salailu ja häpeä ovat luonnollisia tunteita vaikeiden ja kipeiden asioiden äärellä. Niitä ei tarvitse selittää pois mutta niiden ei tarvitse estää vanhempaa hakemasta ja saamasta apua. Blogissani pohdin mitä myytit ovat imaisseet sisäänsä ja miten voimme toimia vanhempia vahvistaen lasten hyväksi.

1. Lastensuojelua kannattaa pelätä

Lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen ja hyvään kehitykseen. Lastensuojelussa joudutaan usein tekemään kipeitä päätöksiä, eikä kaikki aina mene oikein. Epäkohdista on tärkeä puhua ja lastensuojelua pitää kehittää! Pelottelu ei kuitenkaan lisää luottamusta, vaan vastakkainasettelua.

Yhteistyö voi korjata säröjä. Siksi Kasperin vanhempia tukeva toiminta perustuu ajatukseen siitä, että paras lapsen edun mukainen tulos saavutetaan vanhempien ja ammattilaisten välisellä yhteistyöllä.

2. Lastensuojelussa on vain huonoja vanhempia

Lastensuojelussa on ihan tavallisia vanhempia ja perheitä. Syyt lastensuojelun asiakkuuteen ovat moninaisia ja usein monimutkaisia. Toisinaan lastensuojelu kutsutaan avuksi vanhempien haasteiden ja toisinaan lapsen haasteiden takia. Oli tarve mistä lähtöisin tahansa, lastensuojelun tarkoitus on aina auttaa, ei tuomita!

Aina apu ei kuitenkaan tunnu avulta. Kasperissa tehdään jatkuvaa työtä paremman vuorovaikutuksen, kohtaamisen ja yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi vanhempien ja ammattilaisten välillä. Käytännön työtä helpottavia työkaluja voit löytää Kokemuskohtaamo-hankkeen sekä lastensuojelun neuvonta ja ohjaus sivuilta.

3. Vanhemmuus loppuu huostaanottoon

Vanhemmuus ei lopu huostaanottoon. Huostaanoton yhteydessä vanhemmuus muuttuu ja se sattuu. Kaikista tilanteista, vaiheista ja tunteista huolimatta vanhemmuus kuitenkin säilyy. Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA!

Vanhempi tarvitsee tilanteeseensa tukea ja ammattilainen voi sitä tarjota! Menetelmiä vanhempien tukemiseen huostaanoton aikana ja sen jälkeen voi oppia sekä Voikukkia yksilöpolku että Voikukkia-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutuksesta. Molemmista koulutuksista löydät tietoa täältä.

4. Lastensuojelu koskee vain harvoja

Vuonna 2023 tehtiin lastensuojeluilmoitus 10,2 prosentista lapsia. Lapsista 3,8 prosenttia oli lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa ja 1,3 prosenttia sijoitettuna kodin ulkopuolelle (THL).

Lastensuojelu koskettaa siis tuhansia perheitä kaikista yhteiskunta- ja tuloluokista. Lastensuojelun tukitoimet eivät ole harvinaisuus, vaan osa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmämme tarjoamaa apua sitä tarvitseville.

5. Lastensuojelun asiakkuudesta ei kannata kertoa avoimesti

Lastensuojelun asiakkuutta ei tarvitse hävetä tai peitellä. Salailu syventää lastensuojelun stigmaa ja vaikeuttaa avun hakemista ja vastaanottamista. Vain puhe voi murtaa hiljaisuuden. Kasperissa on jo lähes kahden vuosikymmenen ajan toiminut joukko hiljaisuutta rikkovia vanhempia. Kehittäjävanhempien toiminnasta voit lukea lisää täältä.

Kokemusasiantuntijuus ja sen hyödyntäminen arkisessa lastensuojelutyössä, kehittämisessä, tutkimuksessa sekä opetuksessa on tärkeä keino kun halutaan vähentää lastensuojeluun liittyvää stigmaa. Kasper on vuodesta 2021 valmentanut lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhempia kokemusasiantuntijoiksi ja vertaistukihenkilöiksi Soihtu-valmennuksen kautta. Soihtu-valmennuksesta voit lukea lisää täältä.

Myytit siirtyvät suullisena perintönä ja niitä voidaan ravistella vain tarkastelemalla niiden totuudenperäisyyttä. Myyttejä voidaan myös purkaa muuttamalla toimintatapoja. Siispä ammattilainen ja vanhempi, nyt on oiva tilaisuus pysähtyä pohtimaan rooliasi mahdollisena myytin murtajana tai haitallisten uskomusten vahvistajana.