Heli Mäkelä: Itsemyötätunto tuo lempeyttä elämään

Blogi | 5.5.2022

Blogi on osa Kasperin 70-vuotisjuhlavuoden Hidas vanhemmuus-blogisarjaa.

Itsemyötätunnosta on puhuttu paljon viime vuosina. Itsemyötätuntoa ja armollisuutta itseä kohtaan on hyvä nostaa esille, sillä moni vanhempi on hyvin ankara itselleen ja sättii ja soimaa itseään myötätuntoisen suhtautumisen sijaan.

Myötätuntoisen suhtautumisen vahvistaminen tuo paljon hyväksyvyyttä, armollisuutta ja joustavuutta vanhemmuuteen. Olemalla myötätuntoinen itselleen vanhempi kestää paremmin turhautumiset ja hankaluudet, joita vanhemmuuteen liittyy. Tuolloin vanhemmuus tuntuu vähemmän rankalta ja sisältää enemmän iloa. Tutkimukset osoittavat, että myötätuntoisesti omiin epäonnistumisiin ja puutteisiinsa suhtautuvat voivat huomattavasti paremmin kuin ne, jotka jatkuvasti kritisoivat ja syyttelevät itseään.

Keskustelu itsemyötätunnosta jää helposti sanahelinän tasolle. Ajatus siitä, että ”kohtele itseäsi kuten parasta ystävääsi” on helppo sanoa, mutta haastavampi toteuttaa käytännössä. Myötätunnon osoittaminen itseä kohtaan koetaan vaikeaksi. Itsemyötätunnostakin saattaa tulla suorite ja itseä saatetaan sättiä siitäkin, että en nyt muistanut olla myötätuntoinen itseäni kohtaan. Miten itseen voi oppia suhtautumaan myötätuntoisemmin? Miksi se on monille vaikeaa? Mitä itsemyötätunto on käytännön tasolla? Näitä teemoja avaan blogitekstissäni.

Itsemyötätunnon juuret

Itsemyötätunnon juuret ovat varhaisissa kiintymyssuhteissa. Itsemyötätuntoon vaikuttaa mm. se, miten kasvattajat ovat katsoneet sinua, miten sinulle on puhuttu ja millainen kuva sinulle on muodostunut itsestäsi kasvattajien sanojen ja toiminnan perusteella. Myötätunnon kehittymiseen vaikuttaa myös se, miten epäonnistumisiisi on suhtauduttu lapsena. Moni on saanut epäonnistumisista ja mokista kritiikkiä ja näin niitä on opittu pitämään hävettävinä ja välteltävinä asioina.

Uskomukset itsestä opitaan lapsena ja ydinuskomukseksi on saattanut muodostua, että ”olen viallinen” tai ”minua ei voi rakastaa”. Kyky suhtautua itseen myötätuntoisesti pohjautuu turvalliseen kiintymyssuhteeseen, jonka taustalla on lämmin, jatkuva ja pysyvä hoivaajien ja lapsen välinen suhde. Suurimmalla osalla suomalaisista on välttelevä kiintymyssuhde, jolloin suhde itseen ja tunteisiin on etäinen. Itseä ei olla totuttu näkemään hyvän arvoisena.

On siis todella ymmärrettävää, että myötätuntoinen suhtautuminen itseen on monille vaikeaa. On tärkeää tiedostaa myös se, että jos on vaikka 30 vuotta elämästään elänyt itseään sättien ja soimaten, tilanne ei muutu hetkessä, vaan vaatii paljon toisin tekemistä. Sitä, että suhtautuu itseen armollisemmin ja myötätuntoisemmin. Toistuvat ajatukset muodostavat aivoissa hermoyhteyksiä. Jos on tottunut liiskaamaan ja soimaamaan itseä, myös hermosto on tottunut siihen. Kun alkaa toimia ja ajatella uudella tavalla, alkaa syntyä uusia yhteyksiä. Se vaatii aikaa ja sitä, että kerrasta toiseen toimii toisin kuin aiemmin. Mutta se kannattaa, sillä itsemyötätunto muuttaa paljon elämässä.

Itsemyötätunto on käytännön tekoja

Itsemyötätunto on ymmärtäväistä ja lämminhenkistä suhtautumista itseen. Usein ihminen on ymmärtäväisempi muita kuin itseä kohtaan. Itsemyötätunnon kautta voi suhtautua omiin tunteisiin ja ajatuksiin hyväksyen, avoimesti ja myötätuntoisesti. ”Tämä on minun kokemukseni ja on inhimillistä kokea näin. Minuun saa kuulua tällaistakin. Saan tuntea vihaa ja raivoa. Saan tuntea itseni myös heikoksi ja väsyneeksi.” Moni on tottunut sättimään ja soimaamaan itseä tunteista. Ei olla opittu hyväksymään sitä, että eri tunteet ja puolet itsestä ovat osa inhimillistä elämää.

Itsemyötätuntoa tarvitaan erityisesti niissä tilanteissa, kun epäonnistuu tai mokaa, kun ei tee mitään, kun tuntee itsensä erilaiseksi kuin muut, kun kokee olevansa rikki tai tuntee itsensä väsyneeksi ja stressaantuneeksi. Näissä tilanteissa meillä on tapana kritisoida itseä kaikkein eniten. Ja juuri näissä tilanteissa me tarvitsisimme eniten ystävällisyyttä, lempeyttä ja kannustavaa ja myönteistä huomiota itseltämme.

Itsemyötätunnossa ei ole kysymys vain ajattelun muutoksesta vaan käyttäytymisestä. Jos itsemyötätunto jää vain sanojen tasolle, siitä ei ole hyötyä. Tarvitaan tekoja ja itsemyötätunnon kehollista kokemista. Itsemyötätunto tuntuu kehossa rentoutumisena, avautumisena, hengityksen rauhoittumisena, levollisuutena ja turvan tunteena.

Mitä kaikkea myötätuntoa itseä kohtaan voi olla?

Itsemyötätunto voi olla pysähtymisen ja levon sallimista itselle kiireen keskellä. Se voi olla omista tarpeista ja hyvinvoinnista huolehtimista ja itsen arvostamista. Se voi olla sellaisten asioiden tekemistä, joista saa itselle voimaa, energiaa ja mielenrauhaa. Se voi olla omista rajoista huolehtimista.

Itsemyötätunto voi olla itsen kannustamista ja tsemppaamista. Se voi olla omien onnistumisten juhlimista. Se voi olla katseen kiinnittämistä niihin asioihin, joissa on hyvä ja jotka omassa perhe-elämässä sujuvat hyvin. Itsemyötätunto on sen muistamista, että olet hyvä ja riittävä sellaisena kuin olet. Itsemyötätunto on anteeksi antamista itselle ja muille. Itsemyötätunto on sisäisen puheen tunnistamista ja pysähtymistä sen äärelle. Itsemyötätunto voi olla itsen halaamista ja silittämistä niissä tilanteissa, kun tuntee tarvitsevansa tukea. Kannattaa joka päivä kiinnittää huomiota siihen, että tsemppaa ja kannustaa itseä. Hyvin menee, jes!

Itselle armolliseen ja lempeään arkeen kuuluu joustavuus. Vaikka olisit suunnitellut tekevänsä vaikka mitä, on tärkeämpi huomioida ovat voimavarat ja oman kehon viestit, kuin puskea alkuperäiset suunnitelmat läpi väkisin. Sinulla on lupa vanhempana tehdä virheitä ja epäonnistua. Sinulla on lupa näyttää haavoittuvuutta ja pyytää apua. Sinulla on lupa tuntea itsesi väsyneeksi. Sinulla on lupa olla oma itsesi.

Jos pystyt näistä blogitekstin ajatuksista pikkiriikkisenkin ottamaan mukaan vanhemmuuteesi, se tuo paljon myötätuntoa ja hyvinvointia elämääsi. Pysähdy nyt sen äärelle, mikä on se pieni teko, jonka avulla voit juuri tässä hetkessä osoittaa myötätuntoa itsellesi. Tee se teko. Voit myös miettiä, mitä ystävällisiä tekoja itseäsi kohtaan teet jo tarpeeksi? Mitä ystävällisiä tekoja itseäsi kohtaan voisit lisätä elämääsi?

Blogitekstin kirjoittaja Heli Mäkelä on kahden teini-ikäisen lapsen äiti, sosiaali- ja terveysalan moniosaaja ja tunnetaito-ohjaaja. Tunnetaidot ja itsemyötätunto ovat niitä asioita, joita Heli on paljon harjoitellut vanhemmuusvuosien varrella – ja harjoittelee edelleenkin. Helillä on Kasvun Taika – niminen yritys, joka tarjoaa tunnetaitoja ja hyvinvointia tukevia palveluja. Kasvun Taika löytyy sekä instagramista että facebookista.


« Edellinen kirjoitus:

Haku