Tietoa lastensuojelusta

Lastensuojelu on monimuotoinen kokonaisuus ja sen toimintaa voi olla vaikea hahmottaa. Tämän sivun tarkoitus on avata lastensuojelun prosessia ja antaa lastensuojelusta selkeää ja ymmärrettävää tietoa.

Lastensuojelu perustuu lastensuojelulakiin (417/2007), joka asettaa perusteet käytännön toiminnalle. Lastensuojelulaissa on lähes sata pykälää ja niissä säädetään niin lastensuojelun tarkoituksesta, avohuollossa tarjottavista tukitoimista, kuin esimerkiksi huostaanoton perusteista ja sijaishuollon aikaisista rajoittamistoimenpiteistä.

Lastensuojelulain perimmäisenä tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lain mukaan ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on lapsen vanhemmilla ja huoltajilla. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain, sekä tarvittaessa ohjattava lapsi ja perhe lastensuojelun piiriin.

Koska lastensuojelun järjestämisvastuu on lain mukaisesti hyvinvointialueilla, on jokaiselle hyvinvointialueelle myös muodostunut omat käytäntönsä toteuttaa lastensuojelulakia. Vaikka laki on kaikille sama, käytännön lastensuojelutyöskentely ja sen toimintaperiaatteet voivat hyvinvointialueiden välillä vaihdella.

Joskus lastensuojelu voi asiakkaan näkökulmasta näyttäytyä melko byrokraattiselta ja organisaatiolähtöiseltä toiminnalta. Lastensuojelu jakautuu erilaisiin työprosesseihin, ja joskus prosessien väliset raja-aidat tulevat näkyväksi asiakkaalle siten, että esimerkiksi työntekijät vaihtuvat asiakkaan siirtyessä prosessin kohdasta seuraavaan. Esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen käsittelijät, palvelutarpeen arvioinnin työntekijät, perhesosiaalityöntekijät ja lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon työntekijät voivat kaikki olla eri työntekijöitä, jolloin saman asian tiimoilta perhe kohtaa palveluissa monta eri työntekijätiimiä. Pienemmissä kunnissa sosiaalityötä saatetaan toteuttaa yhdennetysti, jolloin yksi työntekijä hoitaa lastensuojelun kaikkien prosessien lisäksi myös esimerkiksi aikuissosiaalityön asioita.

Lastensuojelun prosessi pähkinänkuoressa:

Lähde: Lastensuojelun käsikirja, THL

  1. Ehkäisevä lastensuojelu: Hyvinvointialueen järjestämä tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esim. päivähoidossa, koulussa, neuvolassa ja nuorisotyössä. Näiden palveluiden saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.
  2. Lastensuojeluilmoitus: Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jolla herää huoli lapsen tilanteesta ja kasvuolosuhteista. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä. Syitä ilmoituksen tekemiseen voi olla monia. Sen lisäksi tietyillä ammattikunnilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä ilmoitus. Myös vanhempi tai lapsi itse voi tehdä ilmoituksen. Lastensuojeluilmoituksen myötä lapsen lastensuojelun tarve selvitetään.
  3. Lastensuojeluasian vireilletulo: Lastensuojeluasia tulee vireille joko lapsen tai huoltajan tekemästä yhteydenotosta tai kun lastensuojelun työntekijä on esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen kautta saanut tiedon mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Vireilletulon jälkeen on viipymättä arvioitava, onko lastensuojelun tarve kiireellinen.
  4. Palvelutarpeen arviointi: Jos vireilletulon jälkeen ei ole tarvetta kiireellisille toimenpiteille, aloitetaan palvelutarpeen arviointi, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnissa työntekijät selvittävät lapsen ja perheen tilannetta ja arvioivat lastensuojelun tarvetta. Palvelutarpeen arvioinnin on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, mutta joskus perheen asia voi edetä pikaisestikin. Palvelutarpeen arvioinnin päätteeksi perhe voidaan ohjata esimerkiksi perhesosiaalityöhön (sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut) tai jos todetaan, että tarve lastensuojeluasiakkuudelle on, se aloitetaan.
  5. Perhesosiaalityö (sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut): Jos lapsen ja perheen tuen tarpeisiin voidaan vastata sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla, lastensuojelun asiakkuutta ei tarvita. Perhesosiaalityössä tarjottavia palveluita voivat olla esimerkiksi perhetyö, tukiperhe ja kotipalvelu.
  6. Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen: Lapsi ja perhe eivät ole lastensuojelun asiakkaita vielä palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelun tarpeen selvittämisen aikana. Asiakkuus alkaa, jos vireilletulon jälkeen ryhdytään kiireellisiin lastensuojelun tukitoimiin, lapselle annetaan muita lastensuojelun palveluita ennen palvelutarpeen arvioinnin valmistumista tai jos arvioinnin perusteella todetaan, että lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia.
  7. Lastensuojelun avohuolto: Suurin osa lastensuojelun työskentelystä toteutuu avohuollossa. Avohuollon työskentely on suunnitelmallista, lapsen ja perheen kanssa yhteistyössä tehtävää työskentelyä. Lapselle nimetään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa työskentelystä. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma, johon kirjataan työskentelyn tavoitteet, tukitoimet ja aikataulu. Avohuollon tukitoimien tarkoituksena on tukea ja edistää lapsen myönteistä kehitystä, sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen; lapsen taloudellinen ja muu tuki esim. koulunkäynnissä, asumisessa, harrastuksissa, läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä; lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut; tehostettu perhetyö; perhekuntoutus sekä muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Avohuollon tukitoimena lapsi voidaan myös sijoittaa kodin ulkopuolelle. Avohuollon sijoitus voidaan tehdä vain huoltajien ja 12-vuotta täyttäneen lapsen suostumuksella.
  8. Kiireellinen sijoitus: Jos lapsi on lastensuojelulain 40§ mainituista syistä välittömässä vaarassa, voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti. Perusteet kiireelliselle ovat siis samat kuin huostaanotossa, mutta kiireellisessä kyse on nimenomaisesti välittömästä vaarasta. Kiireellisen sijoituksen enimmäiskesto yhdellä päätöksellä on 30 päivää. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 päivää tarpeen mukaan. Jos peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut tai sen aikana ei ole tehty hakemusta huostaanotosta, tehdään päätös kiireellisen sijoituksen lopettamisesta.
  9. Huostaanotto: Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto, jos 1) puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai 2) lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla tavalla (lastensuojelulain 40§). Näiden perusteiden lisäksi huostaanottoon voidaan ryhtyä vain siinä tapauksessa, että avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista. Lasta ja huoltajia tulee kuulla huostaanottoon ja sijoituspaikan valintaan liittyen. Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, on kyseessä tahdonvastainen huostaanotto, jolloin asia siirtyy hallinto-oikeuden päätettäväksi.
  10. Sijaishuolto: Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun tai kiireellisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuolto toimii usein erillisenä yksikkönä lastensuojelun avohuollosta, jolloin sijaishuoltoon siirryttäessä lapselle nimetään uusi sosiaalityöntekijä. Sijaishuolto toteutuu joko perhehoidossa, ammatillisessa perhekodissa tai lastensuojelulaitoksessa. Keskimäärin yli puolet sijoituksista toteutuu perhehoidossa, mutta sijoitusmuodot vaihtelevat huomattavasti lapsen iän mukaan. Lapselle pitää valita sijaishuoltopaikka, joka vastaa parhaiten juuri hänen tarpeisiinsa. Sijaishuollossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä. Yhteistyö sijaishuoltopaikan ja lapsen vanhempien kesken sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa on erityisen tärkeää lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijoituksen onnistumisen kannalta. Lapsen oman asiakassuunnitelman lisäksi huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Suunnitelmassa arvioidaan vanhemman tuen ja palveluiden tarvetta. Asiakassuunnitelmien yhtenä tarkoituksena on tukea ja edistää viranomaisille kuuluvan perheen jälleenyhdistämistavoitteen saavuttamista. Vanhemmalle tehtävässä asiakassuunnitelmassa on arvioitava muun palveluntarpeen arvioinnin lisäksi, millaisella vanhemmille järjestettävällä erityisellä tuella voitaisiin edistää perheen jälleen yhdistämisen tavoitetta. Sosiaalityöntekijän velvollisuutena on pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen, jos tavoitteen edistäminen on mahdollista lapsen edun näkökulmasta.
  11. Jälkihuolto: Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen (vähintään 6kk yhtäjaksoisesti) päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. Enemmistö jälkihuollon asiakkaista on täysi-ikäisiä, minkä vuoksi jälkihuollon mielletään toisinaan kuuluvan ainoastaan itsenäistyville nuorille. Lastensuojelulain mukaan jälkihuoltoa on kuitenkin järjestettävä aina sijaishuollon ja pitkäaikaisen avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen lapsen iästä riippumatta. Jälkihuolto turvaa lapselle tai nuorelle tukea asumisen, koulutuksen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn, terveydenhuollon sekä toimeentulon suhteen. Jälkihuollon tuki perustuu aina lapsen tai nuoren yksilölliseen tarpeeseen. Jälkihuollon toteuttamisen perustana toimii yksilöllinen jälkihuollon asiakassuunnitelma, jota tarkistetaan säännöllisesti. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Jälkihuollon kustannuksista vastaa se kunta, joka on vastannut sijaishuollon kustannuksista.

Linkkejä viranomaissivustoille:

lastensuojelu.info – perustietoa lastensuojelusta sekä lapsiperheiden palveluista Suomessa. Sivusto tarjoaa infoa suomen lisäksi 10 eri kielellä (ruotsi, englanti, ranska, venäjä, ukraina, viro, somalia, arabia, farsi, kurdi).

Lastensuojelun käsikirja – Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä sivusto lastensuojelusta, jossa tietoa mm. käytännön prosesseista, lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, laista ja oikeuskäytännöistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden lastensuojelua koskevat ratkaisut Finlexissä.

Lastensuojelulaki (417/2007) Finlexissä.

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Finlexissä.

Haku