Tietoa lastensuojelusta

Lastensuojelu herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita sekä ennakkoluuloja, mutta kaikkiaan lastensuojelulla on tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

Lastensuojelun tarpeen arviointi käynnistyy, kun työntekijän tietoon tulee huoli lapsen tilanteesta. Yleensä tämä tarkoittaa lastensuojeluilmoitusta LINKKKI. Se on merkki, että joku on huolissaan lapsen tilanteesta ja siksi tilanne arvioidaan.


Sosiaalityöntekijä arvioi ensin kiireellisten lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen. Tämän jälkeen hän aloittaa palvelutarpeen arvioinnin, ellei se ole tarpeetonta. Sosiaalityöntekijä selvittää myös arvioinnin yhteydessä lastensuojelun tarvetta.
Jos lapsen ja perheen tuen tarpeisiin voidaan vastata sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla, lastensuojelun asiakkuutta ei tarvita.
Lastensuojelun asiakkuus alkaa, jos sosiaalityöntekijä arvioi lapsen ja hänen perheensä tarvitsevan lastensuojelun apua.


Mikäli lapsen terveys tai kehitys on välittömästi vaarassa, lapsi voidaan kiireellisesti sijoittaa kiireellisesti. Kiireellinen sijoitus ei ole vielä huostaanotto. Kiireellisen sijoituksen aikana arvioidaan voiko lapsi palata kotiinsa.


Lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia. Niiden tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä, sekä auttaa ja tukea vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään. Avohuollon tukitoimia voidaan järjestää vain lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen omalla suostumuksella.


Jos avohuollon tukitoimet eivät riitä, tulee harkittavaksi huostaanotto. Huostaanoton perusteet on määritelty tarkkaan. Lasta ja huoltajia tulee kuulla huostaanottoon ja sijoituspaikan valintaan liittyen. Päätös huostaanotosta voidaan kuitenkin tehdä, vaikka sitä lapsi tai vanhemmat vastustaisivat. Huostaanottopäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka viimekädessä ratkaisee asian.

Huostaanoton jälkeen lapsen asiakkuus siirtyy lastensuojelun sijaishuoltoon. Sijaishuollon aikana lapsi asuu arkeaan sijoituspaikassa ja monista asioista päättää sosiaalityöntekijä. Huostaanotto ei vaikuta huoltajuuteen, mutta oikeuksiin ja velvollisuuksiin tulee muutoksia.

Huostassapitoa jatketaan vain niin kauan kun se on lapsen etu. Asiaa tulee arvioida säännöllisesti ja lopettaa huostassapito, jos perusteita sille ei ole. Purkamista harkittaessa huomioidaan aina kuitenkin lapsen etu kokonaisvaltaisesti. Siihen vaikuttavat mm. lapsen ikä ja kiintymyssuhteet sekä sijoituksen pituus. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Huostaanotto päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Huostaanoton tai pitkän avohuollon sijoituksen jälkeen lapsi on oikeutettu jälkihuollon tukee kunnes täytyy 25 vuotta. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.

Haku