Blogi | 9.11.2021

Miesten viikko kirvoittaa taas ihmettelemään, miksi isät kohtaavat edelleen eriarvoisuutta ja ohittamista perheille suunnatuissa palveluissa. Mistä kumpuaa tällainen kokemus:

”Isällä ei ole oikeuksia ja isää ei uskota. Äiti voittaa aina, minulle on käynyt näin kaksi kertaa, miksi isällä on vähemmän oikeuksia???

Selittääkö tämän se, että isä ei aina ihan oikeasta syystä voi toimia tasa-arvoisena vanhempana? Onhan tämä mahdollista, sillä kaikista ei ole kantamaan vanhemman vastuuta ja siitä voi seurata oikeuksien rajoituksia. Vaiko se, että isään ei ole tutustuttu riittävästi, jotta hänen mahdollinen potentiaalinsa olisi päässyt esille? Toivon ettei ainakaan siitä, että äidin lähtökohtaisesti ajatellaan olevan parempi vanhempi lapselleen, joten isälle ei anneta yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Selityksiä isiä ohittavan työskentelytavan takana

Vuosien työkokemukseni isien kanssa työskentelystä ja ammattilaisten kouluttamisesta jätti minuun pysyvän jäljen. Isien kokema eriarvoisuus vanhempana kosketti. Tämän vuoksi tarkastelen työtäni edelleen ”isäsilmälasein”, lämmöllä ja uteliaisuudella. Niin nytkin.

Ammattilaisia kouluttaessani kuulin selityksiä, miksi isiä ei kohdata yhtä usein ja suurella kiinnostuksella kuin äitejä. Tässä kuulemistani perusteluista top 4 ja oma kannustukseni katsoa asiaa toisin.

1. Äitien kanssa työskentely on tutumpaa, koska sitä on tehnyt niin paljon enemmän.

• Isän kohtaaminen empaattisesti uteliaana ja läsnä ollen voi opettaa paljon isyydestä ja isien kohtaamisesta, jonka jälkeen siitä tulee tutumpaa ja helpompaa.

2. Isiin tutustuminen vaatii enemmän ”small talkia” eikä siihen ole aikaa.

• Parempi tutustuminen voi myös säästää resursseja, kun saa isän resurssit ja voimavarat käyttöön työskentelyssä.

3. Keskustelu nykyisien kanssa on hämmentävää, koska he ovat niin aktiivisia ja esittävät tarkkoja kysymyksiä, vaatien vastauksiin perusteluja.

• Tämä voi olla myös positiivinen haaste: on hyvä osata perustella työtään, päätöksiään ja mahdollisia neuvoja. Ja todeta päälle: hyvä nykyisät, aktiivisuudellanne muutatte isien asemaa ja roolia.

4. Oma henkilöhistoria sekä ajatukset miehen ja naisen rooleista ja tehtävistä vanhempina saa odottamaan vastaavia myös työssään kohtaamiltaan vanhemmilta.

• Tärkein oivallus, jonka avulla voi muuttaa omia odotuksia hyväksymään muunkinlaiset ratkaisut.

Isien toive inhimilliseen kohtaamiseen

Poimin edellä esitetyn lainauksen kesällä 2021 lastensuojelun vanhemmille tehdystä Tienviittoja -lastensuojeluun -verkkokyselystä. Reilusta 200:sta vastaajasta isiä/isän roolissa olevia oli 20. Isien vastauksista ei löydy hyviä kohtaamisia ammattilaisten kanssa. Vastauksista löytyi myös muita eroja heidän ja äitien/äidin roolissa olevien välillä.

Kysyimme, mikä on lastensuojelun kehittämiskohde, joka pitäisi saada ensimmäisenä kuntoon. Isien/isän roolissa olevista 58 % vastasi ”Inhimillinen ammatillisuus”, joka määriteltiin näin: ”hyvä ja aito kohtaaminen ja yksilöllinen ote”. Äitien vastauksissa tämän valitsi kehittämiskohteeksi 25.5 %.

Mistä näin suuri ero vastauksissa voi johtua? Onko isillä suurempi tarve ja toive tulla inhimillisesti kohdatuiksi? Eli, että heidän kohdallaan tämä kehittämiskohde tulee ottaa erityisen vakavasti!

Isä, tule mukaan toimintaamme!

Me Kasperissa aiomme ottaa vakavasti isien toiveen. Haluamme kuulla myös hyviä kokemuksia ja levitämme niitä mielellämme ammattilaisia kannustamaan. Erityisen tärkeää on saada kehittämistyöhömme mukaan lisää isiä, täällä voi ilmoittautua mukaan.

Toivotan mitä mukavinta isänpäivää sinulle isä tai isän roolissa toimiva! Toivottavasti haluat olla ja muistat olevasi lapselle yhtä tärkeä kuin äitikin!

Järjestämme 30.11.klo 14-15.30 maksuttomaan webinaarin, jossa kerromme lisää kyselyn tuloksista. Tervetulleita ovat sekä vanhemmat että ammattilaiset! Lisätietoa ja ilmoittautuminen täällä.

Blogin kirjoitti Sari Hellsten, Vanhempien ääni lastensuojeluun -hankkeen projektivastaava