Jokainen lapsi ja perhe on arvokas

Blogi | 16.11.2026

Marraskuun blogisarja:

Blogisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Kasperin vuosina 2021, 2023 ja 2026 tekemien kyselyjen pohjalta vanhempien osallisuuden kokemuksia lastensuojelussa ja sitä, miten se voi vaikuttaa lastensuojelun tavoitteiden ja lapsen oikeuksien toteutumiseen.


Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa, että jokaisen lapsen tulee saada kasvaa tuntien olevansa arvokas, rakastettu ja tärkeä. Lapsen oikeuksien sopimus antaa lapsille ja perheille lupauksen siitä, että yhteiskunta tukee vanhempia kasvatustehtävässään ja tämän tavoitteen saavuttamisessa myös vaativissa perhetilanteissa.

Lastensuojelulain lähtökohta onkin vanhemman ja perheen tukeminen. Kuormittavissa elämäntilanteissa perheiden tulee saada varhaisessa vaiheessa tukea, joka mahdollistaa perheille hyvän arjen. Moni vanhempi kuitenkin kokee, ettei vanhempien ja koko perheen tukeminen ole lastensuojelun työskentelyn keskiössä.

Kasper on toteuttanut vuosina 2021, 2023 ja 2026 avoimet verkkokyselyt lastensuojelun asiakasvanhemmille. Näihin kolmeen erilliseen kyselyyn saatuja vastauksia yhdistää, että iso joukko vanhempia ei koe osallisuutta oman lapsensa lastensuojeluasiakkuudessa.

Vanhemman lastensuojelussa kokemasta osattomuudesta voi pahimmillaan seurata, ettei vanhemman vanhemmuus vahvistu, lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus ja suhde eivät kehity eikä sijoitetun lapsen palautumiselle vanhempansa luokse muodostu edellytyksiä.

Vanhemman kokemukset osattomuudesta ja epäluottamus viranomaisia kohtaan ovat voineet muodostua jo paljon ennen lastensuojeluasiakkuuden alkua, minkä vuoksi vanhemman osallistaminen lastensuojelun asiakkuuteen voi olla ammattilaiselle hyvin vaativa tehtävä. Vanhemman lastensuojelussa syvenevä osattomuuden kokemus kuitenkin edelleen heikentää avun vastaanottamista ja työskentelyyn sitoutumista.

Vanhempien kokemukset ulkopuolisuudesta haastavat lastensuojelun tavoitteet

Tehdyissä kyselyissä nousee esille, että vanhemmat toivovat lastensuojelulta arvostavaa kohtaamista, tietoa ja psykoedukaatiota sekä tukea vanhemmuuteen (2023). Vanhempien kyselyihin antamissa vastauksissa toistuu tietämättömyys lastensuojelusta, sen prosesseista ja tavoitteista. Ilman tietoa lastensuojelun toiminnasta tai yhteisesti jaettuja työskentelyn tavoitteita vanhemmalta puuttuu ymmärrys, miten hän itse voi lastensuojelun asiakkuuden aikana osallistua ja toimia edistääkseen oman lapsensa etua.

Kun vanhemmilta kysyttiin tuen vastaanottamisesta, vastaajista puolet arvioi, että tuen vastaanottaminen oli heille helppoa. Ainoastaan yksittäiset vastaajat ilmoittivat, etteivät halunneet vastaanottaa tukea lainkaan. (2023.) Kyselyissä toistuu vanhempien kokemus, ettei heidän vanhemmuuttaan tai suhdetta lapseen tueta sijaishuollon aikana.

Lapsen oikeuksien näkökulmasta tuki vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle voi konkretisoitua lapselle kokemuksena siitä, että hän on vanhemmalleen arvokas, rakastettu ja tärkeä.

”Saimme tukea sosiaalityöntekijältä, vahvistusta äidin äitiyteen ja äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Keskusteluavusta oli suuri apu.”

– Vuoden 2026 kyselyyn vastannut vanhempi

Vanhempien kyselyihin antamissa vastauksissa perheen jälleenyhdistäminen ei näyttäydy lastensuojelun sijaishuollossa konkreettisena tavoitteena. Jos huostaanoton aikainen tuki vanhemmuudelle tai vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle puuttuu, ei perheen jälleenyhdistämiselle ehkä muodostu edellytyksiä.

Tuki vanhemmalle konkretisoituu lapselle läheissuhteiden jatkuvuutena

Vanhemman osattomuus lastensuojelussa ei siis ole ainoastaan vanhemman ”henkilökohtainen ongelma”, vaan sillä on konkreettisia seurauksia lapselle ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Mikäli vanhemman kriisistä toipumista, vanhemman ja lapsen suhteen ylläpitämistä ja vanhemmuuden vahvistumista ei tueta tavoitteellisesti, vanhemman osattomuus saattaa konkretisoitua lapsen ja vanhemman välisen suhteen katkeamisena, jolloin lapsi menettää mahdollisuuden kokea olevansa vanhemmalleen arvokas, rakastettu ja tärkeä.

Tuki perheille ja lastensuojelun ammattilaisten aktiivisuus vanhempien osallistamisessa lastensuojelun asiakkuuteen ovat yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän osoituksia lapsille siitä, että arvostamme lapsuutta ja jokainen lapsi on arvokas.

Lue blogisarjan aiemmista osista, miten Kokemuskohtaamo-toiminnassa tuetaan lastensuojelun asiakasvanhempien osallisuutta.

4.11.2026 Vanhemman asiakasosallisuus ja asiakasturvallisuus ovat Kokemuskohtaamon keskiössä

11.11.2026 Kokemuskohtaamossa puhutaan siitä, mistä muualla vaietaan

Ilona Kokko
projektisuunnittelija

Blogikirjoitus pohjautuu julkaisussa ”Kokemuskohtaamo – Luottamusta ja yhteistyötä vahvistava toimintamalli lastensuojeluun” (2026) aiemmin julkaistuun kirjoitukseen Vanhempien kokemukset ulkopuolisuudesta haastavat lastensuojelun tavoitteet.

Info: Kyselyjen taustatiedot
  • Kasper on toteuttanut valtakunnalliset kyselyt lastensuojelun asiakasvanhemmille vuosina 2021, 2023 ja 2026.
  • Vuosina 2021 ja 2023 kysely kohdennettiin kaikille lastensuojelun asiakasvanhemmille. Vuoden 2026 kysely kohdennettiin huostaanotettujen lasten vanhemmille.
  • Vastauksia kyselyihin kerättiin avoimella verkkolomakkeella.
  • Vuonna 2021 kyselyyn vastasi 227 vanhempaa, joista äidin roolissa vastasi 91 % ja isän roolissa 9 %. Kyselyn toteutusajankohtana 68 prosentilla oli lastensuojelun asiakkuus voimassa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, mihin lastensuojelun kehittämistyötä tulisi kohdentaa, jotta lastensuojelu toisi perheille apua. Kyselystä tehty julkaisu vuonna 2022: ”Kun apu ei tunnu avulta – lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuksia lastensuojelusta” (Ahvenainen, Armi ja Hellsten, Sari).
  • Vuonna 2023 kyselyyn vastasi 118 vanhempaa, joista äidin roolissa vastasi 91 % ja isän roolissa 9 %. Kyselyn toteutusajankohtana 71 prosentilla oli lastensuojelun asiakkuus voimassa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa perheen saamista palveluista ja vanhempien toiveita koskien lastensuojelun tarjoamia palveluita.
  • Vuonna 2026 kyselyyn vastasi 153 vastaajaa, joista äitejä oli 91 %, isiä kuusi prosenttia ja muita vanhempia, kuten isovanhempia, kolme prosenttia. Kyselyn toteutusajankohtana 56 prosentilla huostaanotto oli edelleen voimassa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa vanhemman saamasta tuesta sijaishuollon asiakkuudessa ja kokemuksista perheen jälleenyhdistämisestä.


Haku