Blogi | 11.11.2026

Marraskuun blogisarja:

Blogisarjan toisessa osassa Kasperin asiantuntija Nelli Junttila ja kokemusasiantuntija Terhi kertovat kohtaamisista lastensuojelun asiakasvanhempien kanssa Kokemuskohtaamoilla.

Kasperin marraskuun kolmiosainen blogisarja tarkastelee lastensuojelun asiakasvanhempien osallisuutta ja asiakasturvallisuutta osana Kokemuskohtaamo-toimintaa. Blogisarjan ensimmäinen osa ”Vanhemman asiakasosallisuus ja asiakasturvallisuus ovat Kokemuskohtaamon keskiössä” ilmestyi 4.11.2026.

Vanhemman oma hengähdyspaikka lastensuojelussa

Kasperin asiantuntija Nelli ja kokemusasiantuntija vanhemmat kohtaavat lastensuojelun asiakasvanhempia Kokemuskohtaamoissa, jotka toimivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. ”Haluamme kokemusasiantuntijan kanssa tarjota vanhemmalle hengähdyspaikan, minne hän voi tulla täysin omana itsenään ja kaikkine tunteineen. Vanhempi saa itse päättää, mistä asioista haluaa puhua”, Nelli kertoo.

Usein vanhemmat tulevat Kokemuskohtaamoon suuren tunnekuorman kanssa. Vanhempi saattaa kokea pohjatonta häpeää ja syyllisyyttä tilanteista, jotka ovat johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen. Perheellä on saattanut olla jo useita lastensuojelun palveluja. Vanhempi on voinut saada myös itselleen keskusteluapua. Tästä huolimatta vanhempi saattaa Kohtaamolla ottaa puheeksi asian, mistä hän ei ole pystynyt puhumaan missään muualla.

”Ajattelen, että vanhemmalle on erityinen merkitys sillä, että hän voi saada kokemusasiantuntijalta toivoa kaiken keskellä. Erityinen arvo on myös sillä, että voi kysyä asioita, mitä ei ehkä uskalla kysyä sosiaalityöntekijältä”, kokemusvanhempana toimiva Terhi pohtii.

”Vanhemman näkökulmasta minä ja kokemusasiantuntija olemme puolueettomia, koska emme kuulu lastensuojeluorganisaatioon. Emme arvioi vanhempaa tai hänen toimintaansa. Kun vanhempi ei koe olevansa arvioinnin kohteena, hänen on huomattavasti helpompi olla avoin. Tätä kautta vapautuu voimavaroja peilata ja pallotella tilannetta eri näkökulmista”, Nelli kertoo.

”Vanhemmille on myös usein helpottavaa kuulla, että he voivat Kohtaamossa puhua ja kysyä lastensuojelusta täysin luottamuksellisesti. Keskusteluja ei kirjata eikä anneta tiedoksi esimerkiksi sosiaalityöntekijöille”, Nelli jatkaa.

Joskus vanhempi tulee Kohtaamolle kertoen huonosta kohtelustaan lastensuojelussa. Vanhempi saattaa kertoa kirjauksista, jotka on tehty väärin, sosiaalityöntekijästä, joka uskoo vain toista vanhempaa, tai lastensuojelussa tehdyistä perusteettomista päätöksistä.

”Ensisijaisesti pysähdymme kuuntelemaan ja ymmärtämään vanhempaa ja hänen kokemustaan. Lisäksi voimme miettiä yhdessä, mikä on oikea tapa antaa palautetta lastensuojeluun. Voimme myös valmistautua yhdessä lastensuojelun palaveriin miettimällä, mistä asioista vanhempi haluaa puhua palaverissa: Mistä hän on huolissaan? Mitä hän haluaisi kysyä työntekijältä? Jos vanhempi toivoo, minä tai kokemusasiantuntija voimme osallistua hänen tukihenkilönään palaveriin”, Nelli kuvailee Kokemuskohtaamon toimintaa.

Kokemuksestaan tukihenkilönä toimimisesta Terhi tietää, että palavereissa moni vanhempi saattaa mennä lukkoon eikä uskalla sanoa toiveitaan. ”Palaverissa voin tsempata vanhempaa, että hän uskaltaa tuoda esiin hänelle tärkeät asiat. Joskus olen joutunut myös rauhoittelemaan vanhempaa. Joskus minulla on sovittelijan rooli. Voin olla silta vanhemman ja sosiaalityöntekijän välillä.”

Kokemuskohtaamot ovat matalan kynnyksen kohtaavaa toimintaa

Kohtaamoille voi tulla ilman ajanvarausta ja asioida voi myös täysin nimettömästi. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lastensuojelussa työntekijät aktiivisesti kannustavat vanhempia menemään Kokemuskohtaamoon. Moni vanhempi on myös mielellään yhteydessä Nelliin etukäteen ennen Kohtaamolle tuloa.

”Vanhemmalle on tärkeää tietää, että työntekijä varmasti odottaa juuri häntä Kohtaamolla”, Nelli kertoo.

Kaikilla vanhemmilla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta vertaistukeen. Vanhempi saattaa ajatella, ettei kenelläkään muulla ole yhtä vaikeaa tilannetta kuin itsellä. Osa vanhemmista myös kokee arvottomuuden tunteita eikä koe olevansa tuen arvoinen.

”Eräs kokemusasiantuntijamme totesi hienosti, että hän ei tiennyt tarvitsevansa vertaistukea ennen kuin sai sitä. Luulen, että tämä pätee muihinkin vanhempiin. Siksi onkin super tärkeää, että omat työntekijät lastensuojelussa rohkaisevat vanhempia vertaistuen piiriin ja sanovat suoraan, että vanhempi ansaitsee kaiken tuen omassa tilanteessaan”, Nelli painottaa.

Vaikka kaikkien perheiden tilanteet ovat ainutlaatuisia, oman kokemuksensa kautta kokemusasiantuntijan on mahdollista kohdata toinen vanhempi tasavertaisena.

”Vanhempi voi olla rikki ja hädissään. Kun kerron, että olen kokenut saman, niin näen helpotuksen vanhemman kasvoilla: Hei mä puhun nyt ihmiselle, joka tietää mitä mä koen, ja voin kertoa hänelle avoimesti omasta tilanteesta”, Terhi kertoo.

Käytyään kerran Kokemuskohtaamolla moni vanhempi tulee uudestaankin. Terhi kertoo iloitsevansa siitä, että pitkään Kohtaamolla käyneet vanhemmat tulevat sinne vain juttelemaan.

”On ihana kohdata pitkään Kohtaamolla käyneitä vanhempia, joilla ei ole ehkä sen suurempia murheita sillä hetkellä. He vain haluavat tulla juttelemaan tuttuun paikkaan.”

”Luulen, että hyväksyvä kohtaaminen ilman arvostelua ja tuomitsemista on vanhemmille merkityksellistä. Se, että heidän asiansa äärelle pysähdyttiin. Monet vanhemmat ovat todenneet, että puhuminen helpotti oloa tai he saivat selkeän vastauksen, johon he kokevat voivansa luottaa puolueettomuutemme takia”, Nelli pohtii.

Ilona Kokko
projektisuunnittelija

Blogikirjoitus pohjautuu julkaisussa ”Kokemuskohtaamo – Luottamusta ja yhteistyötä vahvistava toimintamalli lastensuojeluun” (2026) aiemmin julkaistuihin haastatteluihin.

Tutustu Kokemuskohtaamoon lisää videolla Mikä on lastensuojelun Kokemuskohtaamo? (Linkki vie Youtube-sivulle.)