KEVÄTKOKOUSKANNANOTTO: Hatkaamiseen puututtava kansallisella ohjelmalla
Hatkaaminen eli luvattomat poistumiset sijaishuoltopaikasta eivät ole uusi ilmiö, mutta asia on noussut merkittävästi esiin julkisessa keskustelussa viime aikoina. Meille Kasper ry:ssä hatkaaminen näkyy ennen kaikkea vanhempien huolena omista lapsistaan ja turhautumisena järjestelmän toimimattomuuteen, kun lastensuojelu ei pystykään suojelemaan lasta, vaikka on nimenomaan ottanut sen tehtäväkseen sijoittaessaan lapsen.
Hatkaaminen on monimuotoinen ongelma ja siksi sen ratkaisemiseksi tarvitaan sektorirajat ylittävää työskentelyä ja tiivistä yhteistyötä eri ammattilaisten ja viranomaisten kesken. Me Kasperissa katsomme, että tarvitaan kansallisen tason ohjelma, jossa erilaiset hatkaamiseen liittyvät ongelmakohdat pystytään kunnolla tunnistamaan ja löytämään niihin ratkaisut.
Ennaltaehkäisy, hatkan aikana ja jälkityö
Hatkaamiseen liittyen on tärkeää keskittyä kolmeen eri vaiheeseen: ennaltaehkäisyyn, miten toimitaan luvattoman poissaolon aikana ja jälkityöhön. Pitää tunnistaa ne syyt, jotka ajavat nuoria poistumaan luvatta sijaishuoltopaikasta tai jättämään palaamatta sijaishuoltopaikkaan . Syyt voivat olla poistyöntäviä, jos nuori ei viihdy sijaishuoltopaikassa tai kokee tulevansa siellä huonosti kohdelluksi tai syyt voivat olla pois vetäviä, kuten tarve nähdä ystäviä, perhettä tai vaikkapa seurustelukumppania. Myös päihteet houkuttelevat lähtemään hatkoille. Kun nuori sitten on poistunut sijaishuoltopaikasta luvatta, pitää tunnistaa, että poissaoloja on monenlaisia. Toisinaan luvaton poissaolo kestää tunteja, toisinaan viikkoja ja kuukausia. Tarvitaan erilaisia toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Nuoren ollessa pidemmällä hatkalla pitää viranomaisten yhteistyön sujua saumattomasti. Näin ei nyt ole. Nuoren etsintää ei pidä jättää vain laitoksen tehtäväksi, vaan poliisin on otettava aktiivisempi rooli. Tällä hetkellä poliisin sisäisen ohjeistuksen mukaan sijaishuollosta luvattomasti poissaoleva nuori ei ole kadonnut henkilö, jota poliisi aktiivisesti etsii, vaan poliisi antaa vain virka-apua lastensuojelulle. Tämä niissäkin tapauksissa, joissa nuori on ollut kateissa pitkään. Tämä asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan, sillä jos samainen nuori katoaisi kotoa, katsoisi poliisi hänet kadonneeksi henkilöksi. Vaadimme, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvia nuoria kohdellaan yhdenvertaisesti kotona asuvien nuorten kanssa.
Hatkalla olevat nuoret ovat alttiita hyväksikäytölle
Sijaishuoltopaikkaan palattuaan nuori tarvitsee turvallisen ja tervetulleen vastaanoton. Paluu ei aina ole vapaaehtoinen, mutta silti nuoren pitää tuntea olevansa tervetullut, odotettu ja kaivattu. On tärkeää, että hatkan aikaiset tapahtumat selvitetään ja nuorta tuetaan ja autetaan, jos hän on joutunut ongelmiin. Lastensuojelulaitoksista hatkaavat nuoret ovat suuressa riskissä joutua ihmiskaupan uhreiksi tai muuten hyväksikäytetyiksi. Ilman aikuisten turvaa yksin liikkuva nuori, jolla ei ole kattoa pään päällä, eikä ruokaa, on hyvin altis kaikenlaiselle hyväksikäytölle. On äärimmäisen tärkeää, että nuoren palatessa selvitetään, mitä hatkan aikana on tapahtunut. Tiedetään myös, että hatkalla olevat nuoret ovat alttiita päätymään rikoksen uhriksi tai tekemään itse rikoksia. Tästä syystä myös poliisin on hyvä osallistua jälkityöhön tarvittaessa.
Me Kasperissa katsomme, että yhteiskunnan on kannettava vastuu hatkalle lähtevistä nuorista paremmin. Kun yhteiskunta ottaa lapsen huolehtiakseen ja sijoittaa lastensuojelun sijaishuoltoon, ei lasta tai nuorta saa jättää heitteille, vaikka hän lähtisikin sieltä hatkoille. Juuri silloinhan nuori on kaikista haavoittuvaisimmillaan ja helppo uhri ja meidän tulisi tehdä kaikkemme saadaksemme hänet turvaan. Siksi tarvitaan kansallisessa ohjauksessa toteutettu ohjelma, jossa selvitetään ongelmakohdat ja luodaan selkeät ja yhteneväiset toimintaohjeet eri viranomaisten toiminnalle.
Lisätietoja:
Pauliina Lehtinen
Toiminnanjohtaja
pauliina.lehtinen@suomenkasper.fi
p. 0405774278