Blogi | 19.8.2024

Lapsen mielipiteen ja toivomusten huomioimista vanhempien erotilanteessa pidetään tärkeänä. Joskus lapsen mielipiteen ilmaiseminen mielletään samaksi asiaksi kuin lapsen osallisuus vanhempien erotilanteessa. Ajatus juontanee lapsen huoltolain sanamuodoista, missä painotetaan nimenomaan lapsen mielipiteen ja toiveiden huomioimista huoltajan ja sopimuksen vahvistajan vastuina. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 190/2019, 4 § ja 8 §)

Lapset mukana -hankkeen kehittämistyössä olemme huomanneet, että huolimatta lapsen toiveiden arvostamisesta, sekä vanhemmilla että ammattilaisilla on erotilanteissa jonkin verran varovaista suhtautumista lapsen kanssa keskustelemiseen. Tämä on toisaalta hyvin ymmärrettävää. Vanhempien eroon liittyy lukuisia asioita, joilta lasta tulee suojella.

Vanhempi saattaa kokea vaikeana keskustelemisen lapsen kanssa niin, että hänen omat tunteensa ja toiveensa eivät heijastu keskusteluun. Vanhemmasta saattaa myös tuntua, ettei lapsi halua puhua mistään eroon liittyvästä. Ihmetystä voi herättää myös se, mitä merkitystä lapsen ja toiveiden ilmaisulla on, jos vanhemman ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa lapsen toiveita. Luodaanko lapselle turhia odotuksia? Ammattilainen puolestaan saattaa miettiä, ymmärtääkö lapsi, mihin asiaan häneltä kysytään mielipidettä, onko lapsen mielipiteeseen vaikutettu tai pystyykö lapsi lojaliteettinsa vuoksi ilmaisemaan työntekijälle oman mielipiteensä.

Mielipiteen ilmaiseminen on kuitenkin vain yksi osa lapsen osallisuutta. Oikeastaan mielipiteen ilmaisemisen voisi ajatella olevan lapsen osallisuuden huipentuma.

Mielipiteen ilmaiseminen tulee lapselle mahdolliseksi, kun hän on saanut aikuisen huomion, ajan ja arvostuksen oman asiansa asiantuntijana. Jotta mielipiteen muodostaminen olisi lapselle mahdollista, lapsi tarvitsee tietoa perheensä tilanteesta, häneen vaikuttavista asioista ja siitä, mihin hänen on mahdollista vaikuttaa. Lapsi saattaa jo tämän jälkeen kokea osallisuutta osana perheensä päätöksentekoa ja omassa elämässään. Hän on voinut oppia, että aikuiset ovat kiinnostuneita hänen ajatuksistaan. Lapsella ei kuitenkaan tarvitse tämänkään jälkeen olla mielipidettä itseään koskevista asioista.

Keskustelu vanhemman kanssa ja lapsen huomioiminen erotilanteessa luo lapselle valmiuksia kysymiseen ja mielipiteen ilmaisuun. Jokaisen perheen, lapsen ja nuoren elämässä tulee uusia tilanteita, joista on keskusteltava ja jolloin ratkaisuja on perusteltava.

Eroriidan keskellä elävälle lapselle ammattilaisen kanssa käydyn keskustelun hyöty voi olla siinä, että hän oppii omista oikeuksistaan vanhempien erossa. Lapsen toimijuutta vahvistava tieto voi olla vaikkapa se, ettei hänen ole pakko kertoa mielipidettään, vaikka häneltä sitä kysyttäisiinkin. Voi myös olla, että juuri vanhempiaan kohtaan kokemansa lojaliteetin vuoksi nuori tarvitsee työntekijän tukea mielipiteensä välittämiseen vanhemmilleen.

”Kysyminen saa itsen tuntemaan tärkeäksi” totesi eräs Lapset mukana -hankkeen kehittämistyössä tavattu nuori. Aikuisten on mahdollistettava lapsen osallisuus erotilanteissa antamalla tietoa ja kysymällä lapsen ajatuksia. Monien lasten osallisuus toteutuu erotilanteissa parhaiten oman perheen kanssa keskustellessa ja asioita pohtien. Toiset lapset puolestaan tarvitsevat oman osallisuutensa tueksi erotyön ammattilaisia.

Ilona Kokko
projektisuunnittelija
Lapset mukana -hanke (2023–2025)