Blogi | 5.10.2022

Meidän aikuisten tehtävänä on mahdollistaa lasten osallisuus, niin eri palveluissa kuin lasten arjessa.

Lasten osallisuus toteutuu parhaimmillaan arjen pienissä kohtaamisissa omien perheenjäsenten kesken. Se on niissä hetkissä, kun neuvotellaan kotiintuloajoista ja pohditaan tämän vuoden harrastuksia. Sovitaan säännöistä, mihin lapsi sitoutuu ja miten me aikuiset siinä häntä siinä autamme. Ne lapset kenellä on kokemus, että vanhemmat ovat kuunnelleet heidän mielipiteitään ja he ovat saaneet vaikuttaa, asettuvat vanhempien asettamiin epämieluisiinkin päätöksiin paremmin.

Me Kasperissa kehitämme toimintamme yhdessä lasten kanssa yhteiskehittämisenpäivillämme. Viimeksi kysyimme lapsilta mihin he ovat saaneet omassa arjessa vaikuttaa. Merkittävään osaan nousi erityisesti nukkumaanmenoaika ja esimerkiksi se missä lapsen puhelin on yöaikaan. Lapselle on hieno ja merkittävä asia kun puhelin siirtyy lapsen omaan huoneeseen yöpymään ja vanhemmat luottavat lapsen kykyyn antaa puhelimen olla. Tämä jos mikä nostaa lapsen kyvykkyyden tunnetta.

Kysyimme myös lapsilta millaisiin asioihin he ovat voineet vaikuttaa vanhempien erotessa ja sen jälkeisissä arjen päätöksissä. Lapset eivät tunnistaneet näitä kohtia, sillä heidän mukaan ero tuntuu joltain valtavalta asialta, jonka vanhemmat vain toivat lapsen elämään. Päätökseen erosta lapset eivät voikaan vaikuttaa ja tärkeää onkin, että vanhemmat ovat tämän lapsille kyenneet viestimään. Mutta voisiko lapsi vaikuttaa eron jälkeiseen arkeen ja siinä tehtäviin päätöksiin? Voiko lapsen ottaa mukaan keskusteluun asumisjärjestelyistä ja siitä miten lapsi saa tavata molempia vanhempiaan?

Lasten mielestä se, että vanhemmat kuuntelevat heitä ja ottavat lasten mielipiteet huomioon, auttaa tekemään arjesta sujuvampaa ja kivempaa. Lapset kertovat esimerkiksi siitä, kuinka perjantailta maanantaille siirretty vaihtopäivä muutti koko viikonlopun tunnelmaa niin, että viikkoon palasi taas eron jälkeen ne oikeat lepo- ja hauskuus päivät. Aivan yhtä merkittävää lapsille on myös esimerkiksi se, että he saavat vaikuttaa siihen, miten vaihto kodista toiseen tapahtuu. Toisille lapsille on todella tärkeää, etteivät vanhemmat tapaa vaihtojen aikana toisiaan ja toiset lapset taas toivoisivat kuljetus apua tavaroiden kanssa.

Lapsille olisi tärkeää päästä vaikuttamaan siihen, että miten hän saa tavata molempia vanhempia. Monet lapset puhuvat siitä, kuinka on tärkeää saada olla vanhempien kanssa yhtä paljon. Toiset taas kertovat kuinka toista vanhempaa tapaa aivan liian vähän, eikä sille oikein voi tehdä mitään.

Vanhempien erojen taustalla on hyvin monenlaisia tarinoita ja vanhemmat ovat usein itse hyvin haavoittuneita erosta ja eron jälkeinen arki voi olla vanhemmalle itselleenkin äärimmäisen rankkaa. Vanhemmat tarvitsevat tietoa, omien ajatusten haastamista ja rinnalla kulkijaa, jotta lapsi voi pysyä mielessä myös silloin kun itsellä on vaikeaa. Lapset taas tarvitsevat tietoa omista oikeuksistaan, rohkaisua kertoa ajatuksiaan ja mielipiteitään ääneen.

Lasten arjen osallisuus tukee koko perheen hyvinvointia. Tämän takia toivoisimmekin, että me ammattilaiset, alkaisimme oman työmme osallisuuden kehittämisen lisäksi laittamaan yhtä paljon paukkuja siihen, että lapset ja vanhemmat saavat tukea lapsen osallisuuden vahvistamiseen.

Kirjoittanut: Lasten eroauttamisen asiantuntijat Hanna Ristimäki ja Reetta Toivonen