Lastensuojelun kokemusasaintuntijuuden eettiset ohjeet
Kokemusasiantuntijuutta on käytetty lastensuojelun kehittämisessä huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Käytännöt ovat kuitenkin olleet kirjavia ja edelleen kokemustietoa hyödynnetään paikoin turhan vähän. Uudet Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet auttavat kokemusasiantuntijatoiminnan aloittamisessa ja luovat yhdenmukaiset raamit toiminnalle.
Yhä useammin palvelurakenteiden kehittämistyössä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä on mukana kokemusasiantuntijoita. Lastensuojelun kehittämisessä kuullaan monesti lastensuojelun asiakkaana olevia tai olleita nuoria tai jopa lapsia, sekä lastensuojeluasiakkuuden oman lapsen kautta kokeneita vanhempia. Niin tulisikin tehdä, sillä kokemusääni auttaa tuottamaan parempia palveluita.
Joskus kuitenkin kokemusasiantuntijuuden valjastaminen osaksi toiminnan kehittämistä koetaan vaikeaksi aloittaa ja esimerkiksi rajojen vetäminen, vastuiden määrittely tai palkkion suuruus herättävät kysymyksiä. Yhteistyö onkin suunniteltava huolella, ja kokemusasiantuntijatoiminta on järjestettävä vastuullisesti ja eettisesti.
Eettiset ohjeet varmistavat hyvän yhteistyön
Kun kokemusasiantuntijan mukaan ottamiselle on selkeät perustelut ja tavoitteet, se tuottaa lisäarvoa kaikille mukana oleville. Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto on julkaissut Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettiset ohjeet. Ohjeiden avulla halutaan varmistaa, että kokemusäänen mukaan ottaminen osaksi lastensuojelun kehittämistä ja kouluttamista onnistuu ja kokemus on hyvä sekä kokemusasiantuntijalle itselleen että tilaisuuden tai työskentelyn järjestäjälle.
Eettisissä ohjeissa kuvataan, miten työskentely olisi hyvä valmistella yhdessä kokemusasiantuntijan kanssa, miten itse työskentelyssä tulisi olla kokemusasiantuntijan tukena ja mitä tulisi huomioida työskentelyn jälkeen. Ohjeiden tavoitteena on kannustaa kokemusasiantuntijuuden käyttöön erilaisissa lastensuojelun kehittämisen ja kouluttamisen kohdissa. Ohjeistuksessa otetaan kantaa myös kokemusasiantuntijan palkkioon, josta Koulutetut Kokemusasiantuntijat – Kokoa ry on antanut suosituksen.
Fakta: Mikä kokemusasiantuntijuus?
- Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta vaikkapa lastensuojelusta tai mielenterveys- tai päihdeongelmista palvelun käyttäjänä, kuntoutujana tai omaisena.
- Vertaistukitoiminta on omakohtaiseen kokemukseen perustuvaa vapaaehtoistyötä, joka kohdistuu omaan viiteryhmään, kun taas kokemusasiantuntijatehtävistä maksetaan yleensä palkkaa tai palkkio ja ne voivat kohdistua oman viiteryhmän ulkopuolelle.
- Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään usein palveluiden kehittämisessä asiakaslähtöisemmiksi, opiskelijoiden kouluttamisessa tai kansallisiin työryhmien työskentelyssä .
- Osalla kunnista on jo palkkalistoillaan omia kokemusasiantuntijoita tai yhteistyö järjestöjen kokemusasiantuntijaryhmien kanssa voi olla tiivistä ja systemaattista.
Kokemusasiantuntijuus lastensuojelussa -verkosto jakaa kokemuksia ja kehittää yhdessä lastensuojelun kokemusasiantuntijuutta. Eettisten ohjeiden kokoamisessa mukana ovat olleet Lastensuojelun Keskusliitto, Veturointi-toiminta / Auta lasta ry, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry., Osallisuuden aika ry., SOS-kehittäjänuoret/SOS-Lapsikylä, Pesäpuu ry., Perhekuntoutuskeskus Lauste sekä Pelastakaa Lapset ry. Järjestöt ovat sitoutuneet eettisiin ohjeisiin myös omassa toiminnassaan.
Tutustu Lastensuojelun kokemusasiantuntijuuden eettisiin ohjeisiin täällä.