Blogi | 30.1.2026

Osallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna 2.–5.2026. Miten voisimme perheiden palveluissa varmistaa, että tuemme koko perheen hyvinvointia ja vahvistamme perheenjäsenten keskinäistä vuorovaikutusta?

Perheiden sosiaalipalvelujen tarkoituksena on muun muassa edistää asiakkaan toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta (Tieteen termipankki). Perheiden hakeutuessa palveluun heidän ajatuksenaan on avun saaminen tilanteeseen tai ongelmaan, mikä heillä tai jollakin perheenjäsenellä on.

Ei ole yhdentekevää, kokeeko koko perhe tulevansa nähdyksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Yhdenkin perheenjäsenen erityinen elämäntilanne vaikuttaa kaikkiin muihin perheessä ja pienikin ele voi tuottaa tunteen siitä, että perheessä kaikki ovat yhtä tärkeitä.

”Jos vanhemmat on sopimassa jotain, ni saatetaan kysyä mielipidettä, mut tulee sellanen fiilis, et se mielipide unohdetaan. Et sitä ei oteta huomioon sillain, et sen ite huomais, et se otetaan huomioon.”
– Vanhempien eron kokenut lapsi

”Keskustelut ja palvelut liittyy aina lapseen. Muu perhe unohdetaan. Me vanhemmat olemme kyllä paikalla, mutta meidän sanoilla, voinnilla tai tarpeilla ei ole merkitystä.”
– Lastensuojelun asiakasvanhempi

Jostakin syystä monissa perheiden palveluissa kohdataan erikseen perheen aikuiset ja lapset, vaikka asia koskettaa koko perhettä. Joskus lapselle ei edes järjestetä tapaamista, koska ammattilaiset tai vanhemmat haluavat suojella lasta liian vaikealta asialta. Tällöin saattaa tahattomasti käydä niin, että jonkun perheenjäsenen näkökulma korostuu. Lapset ja aikuiset kuitenkin kokevat yhtä lailla osattomuutta joutuessaan sivustakatsojan paikalle oman perheensä kriisissä.

Perhetapaaminen koko perheen osallisuuden tukena

Kasperin Lapset mukana -hanke kokeili osana kehittämistyötään perhetapaamista uutena työmuotona hyvinvointialueen lastenvalvojien kanssa. Lastenvalvojan perhetapaamisen ajatuksena on, että tapaamisella työntekijä antaa perheelle valmiuksia yhteisen keskustelun käymiseen kotona. Samalla kaikki perheenjäsenet saavat yhtä aikaa oikeaa ja ymmärrettävää tietoa sopimuksista, joita vanhemmat tekevät lapsen asiassa. Koko perheen kanssa puhutaan myös siitä, mitä tarkoittaa lapsen oikeus ilmaista oma mielipiteensä.

Lastenvalvojatyössä koko perheen tapaaminen on poikkeuksellinen työskentelytapa. Perheille annetun tiedon lisäksi kokeiluun osallistuneet lastenvalvojat kokivat saaneensa myös itse uudenlaista tietoa perheiden asiassa. Työntekijä esimerkiksi helpottui huomatessaan, että vanhemmat, jotka keskinäisellä tapaamisellaan olivat näyttäytyneet riitaisina, juttelivatkin sopuisasti lapsen ollessa paikalla. Eräällä tapaamisella työntekijä sai mahdollisuuden ohjata perhettä konkreettisesti siinä, missä kulkee se raja, milloin vanhempi ei voi kysyä lapsen mielipidettä, vaan keskustelu tulee käydä vanhempien välillä. Toisen perheen kohdalla työntekijä taas pystyi auttamaan vanhempia mallintamalla eroon liittyvien tunteiden sanoittamista lapselle. Perhetapaamisissa perheet saivat työntekijöiltä lempeän kosketuksen vuorovaikutuksensa hankalaan kohtaan.

Vaikka vanhempien ja lasten omat tapaamiset ovat tärkeitä ja niille on omat paikkansa, työorientaatiota on mahdollista kehittää nykyistä paremmin koko perhettä osallistavaksi. Se ei välttämättä vie myöskään lisää työaikaa. Vanhempia saatetaan tavata useita kertoja ja heidän kanssaan saatetaan käydä lukuisia puheluja. Voisiko perhettä hyödyttää enemmän se, että koko perhe kohdataan eikä joku välitä tietoa kaikkien muiden puolesta?

Kohdatuksi tuleminen vahvistaa turvan tunnetta

Palvelussa kohdatuksi tuleminen, työntekijältä saatu oikea tieto ja ymmärrys omista vaikutusmahdollisuuksista lisäävät lasten ja vanhempien turvan tunnetta – eivätkä ne vahingoita ketään.

Lapset eivät ymmärrä osallisuutta niin, että heidän pitäisi tehdä päätöksiä perheen asiassa. Lapset toivovat mahdollisuutta asettua aikuisen kanssa yhteisen keskustelun äärelle ihmettelemään ja tarkastelemaan asiaa. Aikuiselta saatu oikea tieto antaa turvaa, koska se lisää hallinnan tunnetta ja tuo ennakoitavuutta. Toimijuus vahvistuu, kun lapsella on ymmärrys siitä, mihin asioihin hän voi vaikuttaa ja mihin asioihin hänen kannattaa esittää kommentteja tai kysymyksiä.

Samoin kokevat vanhemmat perheen tai lapsen ollessa palvelun asiakkaana. Esimerkiksi lastensuojelussa vanhemmat tarvitsevat kohtaamista ja mukana oloa, vaikka lastensuojelussa tehtäisiinkin vanhemmalle epämieluisia päätöksiä. Ikävät päätökset on helpompi vastaanottaa ja hyväksyä, kun on ollut mukana ja kokenut itsensä kohdatuksi. Vanhempien turvan tunnetta vahvistaa ymmärrettävä tieto ja kokemus kohdatuksi tulemisesta. Vanhemman luottamus kohdatuksi ja nähdyksi tulemisesta helpottavat myös tulevaa yhteistyötä perheen asioissa.

Milloin sinä viimeksi olet kohdannut koko perheen? Lasten ja vanhempien osallisuus mahtuvat samaan pöytään, jos työntekijä ne siihen tuo.

Ilona Kokko
projektisuunnittelija, Lapset mukana -hanke

Blogikirjoitus perustuu Kasvatus- ja perheneuvontapäivillä 17.9.2025 pidettyyn puheenvuoroon Mahtuuko vanhempien ja lasten osallisuus samaan pöytään? (Ilona Kokko ja Jonna Yli-Viikari).