Blogi | 6.4.2022

Blogi on osa Kasperin 70-vuotisjuhlavuoden Hidas vanhemmuus-blogisarjaa.

Millaista on olla lyhytkasvuinen äiti? Tätä pohdimme itsekin, kun mietimme perheenlisäystä.

Lyhytkasvuisena äitinä on oltava luova arjessa ja on osattava suunnitella asioita etukäteen.
Fyysisten rajoitteiden vuoksi lapsen kasvu tuo mukanaan ihan uudenlaisia haasteita. Yllättävän nopeasti tahtotaapero ylettääkin yhtä korkealle, kuin vanhempi. Näin ollen meille ennestään sopivalla korkeudella olleet pesuaineet tai lääkkeet onkin nostettava lapsen ulottumattomiin. Aiemmat rutiinit eivät enää toimi ja luovana joutuu keksimään uusia ideoita.

Kotona asiat saa suhteellisen helposti muokattua niin, että ne ovat toimivia ja arki on mahdollisimman sujuvaa. Siinä vaiheessa, kun olet saanut taisteltua lapselle ulkovaatteet päälle ja astut ovesta ulos, on tilanne eri. Lapsi onkin vikkelämpi kuin vanhempi ja tästä syystä mahdollisia vaaratilanteita voi syntyä. Tämän takia olemme kokeneet tärkeäksi puheen voiman. Me emme voi napata lasta syliin ja siten estää vaaratilannetta. Meidän tulee ennakoida ja kertoa lapselle mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä toimii oikeastaan kaikissa arjen tilanteissa. Sen lisäksi, että se toimii haastavissa hetkissä, pyritään puheen voimaa käyttämään myös kehumiseen ja kannustamiseen.

Lyhytkasvuisen äidin elämä voi olla niin fyysisesti kuin henkisestikin melko rankkaa. Fyysisesti rankimpia hetkiä ovat esimerkiksi uhmakkaan lapsen rauhoittelu pelkän puheen voimalla, kun melkein samankokoinen lapsi yrittää kiukuspäissään lyödä. Henkinen taistelu pään sisällä on varmasti ollut pahimmillaan vauvavuotena. Kun useimmat muut äidit käyvät perhekerhoissa, kiertelevät vauvatreffeillä tai leikkitreffeillä ja harrastavat vauvauintia, me lyhytkasvuiset äidit olemme kotona tehneet parhaamme viihdyttääksemme sekä kasvavaa pienokaista, että itseämme. Pienenä äitinä esimerkiksi painavan kaukalon kantaminen paikasta toiseen on liki mahdotonta

Äitiys on parasta, sillä äitinä oleminen opettaa sekä lasta, että äitiä. Kun lapsi kasvaa lyhytkasvuisen vanhemman rinnalla, niin hän oppii ehkä herkemmin huomioimaan muiden ihmisten tarpeita. Lapsi saattaa automaattisesti esimerkiksi kaupassa punnita ostokset tai kotona napata yläkaapista tarvittavia tavaroita. Pienen äidin lapsesta kasvaa helposti muut huomioonottava, empaattinen ja avulias, sillä hän on kasvanut keskellä erilaisuuden rikastuttamaa arkea. Näin me koemme lyhytkasvuisen äidin elämän.

Blogin kirjoittajat Noora P. ja Noora T, kaksi lyhytkasvuista äitiä