Viisi ”mantraa” vanhemmuuteen
Vuorovaikutus on vaativa kestävyyslaji. Aikuisen ja vanhemman rooli lajissa edellyttää toisinaan äärimmäistä venymistä. Itsestä pitäisi löytää vahvuutta toimia esimerkkinä lajin vasta-alkajille. Lisäksi pitäisi pystyä kannattelemaan aloittelijoiden suoriutumista silloinkin, kun itse on joutunut tilanteeseen yllättäen ja ensimmäistä kertaa.
Mitä enemmän perheessä lapsia ja aikuisia sitä enemmän perheessä on myös vuorovaikutussuhteita, vuorovaikutustilanteita ja vuorovaikutussuhteiden verkostoja. Toisaalta mitä pienempi perhe on sen enemmän kannateltavaa voi yhden vanhemman harteille kasautua.
Kysyimme Lapset mukana -hankkeessa yhteistyössä bonusäitivalmentaja Priska Aution kanssa moniulotteisissa perhesuhteissa eläviltä bonusäideiltä, mitä vinkkejä he antaisivat toisille vanhemmille arjen vuorovaikutuksen haastaviin tilanteisiin. Konkreettisen toiminnan lisäksi saimme arvokkaita vastauksia voimaa antavista ajatuksista, jotka ovat auttaneet vastaajia suhtautumaan lapseen ja itseen empaattisesti ristiriitatilanteissa. Kokosimme näistä ajatuksista Lapset mukana -hankkeessa viisi mantraa vanhemmuuteen.
Mantra on mielen suojelun työkalu
Mantralla tarkoitetaan ”mielen työkalua”. Mantran sisältö voi olla jotakin sellaista, joka rauhoittaa oman mielesi ja auttaa sinua ohjaamaan omaa toimintaasi haluamaasi suuntaan. Se voi toimia sinulle voimalauseena tai se voi auttaa sinua palauttamaan mieleesi oikeat arvosi vanhempana ja niiden mukaisen toiminnan. Se voi toimia työkaluna, jolla suojelet vanhemmuuttasi ja aikuisuuttasi epäolennaiselta.
1. ”Ei ole pakko mahtua samaan muottiin”
Perheisiin liittyviä ihanteita, odotuksia, ideaaleja, haaveita ja oletuksia on loputtomasti. Perheenä voi kuitenkin elää juuri niin kuin omalle perheelle parhaiten sopii. Perheen jäseniä voi asua useammassa kodissa tai joku perheen jäsen voi asua useammassa kodissa. Eletylle elämällä on tärkeää löytyä tilaa myös nykyisessä elämässä eikä sitä tarvitse pyyhkiä pois. Se, että kaikki suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti ja huomioivat toisensa, voi riittää tällä hetkellä. Syvemmän kiintymyksen voi saada lahjana myöhemmin.
2. ”Yhteyden hakeminen tulee aina ennen kurinpitoa”
Tarjoa lapsille mahdollisuuksia liittyä sinuun etsimällä yhteistä. Lasten kohdistaessa sinuun kielteistä käytöstä, löydä oma lempeä tapasi opastaa ja rajata. Pyri myös korjaamaan yhteyskatkot. Se auttaa lasta ymmärtämään, että välittämisesi heistä on ehdotonta. Kuunteluvinkki: Perhepuhetta -podcast, jakso Miten vahvistaa suhdetta kouluikäiseen lapseen.
3. ”Kukaan ei valitse itselleen hankalia tunteita”
Ota hengähdystauko. Mieti ja kysy, mitä hankalien tunteiden ja käytöksen taustalla voi olla. Harvemmin lapsi on huvikseen ilkeä. Hankalasti käyttäytyvällä on hankala olo. Juurisyyn tunnistaminen auttaa ymmärtämään ja voi myös helpottaa tilanteen ratkaisemisessa. Lapsen purkaessa hankalat tunteensa sinuun, voit onnitella itseäsi: Sinä olet hänen riittävän turvallinen aikuisensa!
4. ”Lapsi tekee parhaansa niillä keinoilla, mitä hänellä on”
Niin lapset kuin aikuiset pyrkivät vaikuttamaan omaan tilanteeseensa niillä keinoilla, joita he ovat oppineet käyttämään. Mihin lapsi haluaa vaikuttaa? Onko hän saanut mahdollisuuden kertoa toiveitaan? Onko hänelle selitetty, miksi aikuiset ovat järjestäneet asiat niin kuin ne ovat? Altista itsesi dialogille lapsen kanssa. Huomaa myös, että lapset, jotka purkavat kiukkunsa sinuun, eivät välttämättä kritisoi sinua. He voivat oireilla esimerkiksi vanhempien eroa ja kahta kotia tai koulupäivän hälyä ja kaverisuhteiden konflikteja.
5. ”Mitä rakkaus tekisi?”
Vaikeina hetkinä voit kysyä itseltäsi, ”mitä rakkaus tekisi?”. Se saa miettimään, mitä oikeasti haluat tehdä ja miten haluat kohdella toista ihmistä. Mitä lapsi tarvitsee? Armollisuus itseäsi kohtaan on myös suuressa roolissa. ”Jokainen perhe on joskus vähän huono.” Kukaan ei aina jaksa ja välillä saa antaa harmitukselle tilaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Itsensä kohtaaminen ja hyväksyminen on haastavaa, mutta se auttaa. Voimme kaikki kasvaa. Tulee uusia mahdollisuuksia onnistua vähän paremmin. Kysy itseltäsi myös, mitä sinä tarvitset. Voisiko rakkaus vastata ”pyydä apua, tästä ei tarvitse selvitä yksin”.
Onko sinulla vanhemmuusmantra, joka auttaa sinua tiukoissa tilanteissa tai ylläpitämään ja luomaan suhdetta lapseen? Jaa se kanssamme Hidas vanhemmuus kanavalla Instagramissa ja Facebookissa.
Kiitos yhteistyöstä ja ajatuksista bonusäitiyhteisö ja Priska Autio sekä Supli ry.
Ilona Kokko
projektisuunnittelija
Lapset mukana -hanke (2023–2025)
« Edellinen kirjoitus: Miksi asiakasturvallisuus löytyy nimestä mutta puuttuu juhlinnasta?
Seuraava kirjoitus: Seuraaviin seikkailuihin! »