Ennen ongelmia?

Blogi | 16.2.2016

Perheiden tukemisessa on usein kyse tilanteesta, jossa jokin asia koetaan ongelmaksi ja siihen lähdetään hakemaan apua tai ratkaisua. Ongelma voi koskettaa ketä perheenjäsentä tahansa, mutta se heijastelee koko perheeseen. Erilaiset perhetyön muodot ovatkin usein ongelmakeskeisiä siinä mielessä, että ensin tarvitaan jokin ongelma, vasta sitten voi saada tukea. Mutta jos oikein ennaltaehkäisevästi ajattelisimme, tukisimme perheitä jo ennen yhdenkään ongelman ilmaantumista.

Tällaisin miettein olemme pohtineet Kasperin tulevaa strategiaa ja tulevia painopisteitä. Olisiko järkevintä, että järjestö painottaa toimintansa hyvin ennaltaehkäisevästi, koska kunnan on joka tapauksessa autettava perheitä ongelmien ilmetessä? Ja jos tähän lähdemme, mitkä olisivat niitä keinoja ja toimintamuotoja joilla saisimme perheet mukaan ja vahvistettua perheiden omia voimavaroja, jotta kriisitilanteen ilmetessä, ne voitaisiin ottaa käyttöön ja selvitä ehkä pienemmin vahingoin?

Perheiden oman mielipiteen kuulemisen ja omien voimavarojen vahvistamisen pitäisi olla kaiken perheiden tukemisen keskiössä. Meidän pitää luottaa siihen, että jos uskomme perheisiin ja saamme heidät uskomaan itse itseensä omien tilanteidensa parhaina asiantuntijoina, pystymme auttamaan parhaiten.

Eräs vahvimmista viesteistä, jonka olen omassa toiminnassamme mukana olevilta Voikukkia VanhempainRaatilaisilta kuullut, on juuri perheiden aidon kuulemisen merkitys. Usein perheet osaavat itse sanoa mikä heitä parhaiten auttaisi. On tietenkin tilanteita joissa näin ei ole, mutta lähtökohdan pitäisi olla se, että kukin perhe tietää itse parhaiten. Uskon, että aidon kohtaamisen ja kuulemisen kautta päästään aitoon luottamukseen ja voimavarojen löytämiseen. Toisinaan ammattilaiset sortuvat liian helposti tietämään paremmin.

Pauliina Lehtinen
Toiminnanjohtaja