Blogi | 4.4.2023

Kun perustetaan perhe, yhdistyy samalla kaksi perhekulttuuria ja tapaa elää perheenä ja toimia vanhempana. Karjalaiset ja pohjanmaalaiset. Lapsuus Hongkongissa tai Taipalsaarella. Perhekulttuuri, joissa ei turhia puhuta tai puhutaan kaikki. Erilaisia tapoja elää perheenä ja olla vanhempi on lukemattoman paljon ja jokaisella omanlaisensa. Parhaassa tapauksessa perheelle syntyy oma tapansa toimia ja molempien vanhempien perhekulttuureista poimitaan matkaan toimivimmat ja tärkeimmät asiat.

Parisuhteen päättymisen myötä uudelleen määrittelyyn menee perheen tapojen ja lasten kasvatuksen lisäksi myös tapa olla vanhempi. Millainen on eronneen isän tai äidin rooli ollut omassa lapsuuden perheessä tai kulttuurissa, johon on kasvanut? Mitkä asiat haluan lapsen elämässä pysyvän ennallaan? Mistä saan tukea arkeen tai omaan jaksamiseen?

Silloin kun vanhemmat ovat kotoisin eri maista, niin mukaan tulee myös kansainvälinen ulottuvuus. Eri maissa on erilainen lainsäädäntö ja normit siitä, miten lasten elämä eron jälkeen järjestetään. Yksilöllisyyttä tai yhteisöllisyyttä korostavalla kulttuuritaustalla on myös oma vaikutuksensa siihen miten ja millaiseksi perheen asiat eron jälkeen järjestyvät. Meillä Suomessa lisääntynyt lasten vuoroasuminen tai yhteistyövanhemmuus ei välttämättä ole tapa, johon on itse tottunut tai mitä pitäisi tavallisena järjestelynä eron jälkeen. Voi olla vaikea sopeutua ”osa-aika” vanhemmuuteen silloin kun se on oman kulttuurin tai omien arvojen vastaista. Entä miten voi vanhempana tukea lapsen kahden kulttuurin identiteettiä, erityisesti jos toinen vanhempi ei ole läsnä lapsen elämässä? Mielessä voi risteillä monenlaisia ajatuksia ja pohdintoja tulevaisuudesta. Isoja ja merkityksellisiä. Millaiselta kaikki näyttää lapsen näkökulmasta?

Vastakkain voi olla lapsen etu ja toisaalta oma hyvinvointi. Vaikka perhe olisi perustettu Suomeen aikomuksena asua täällä pysyvämmin, voi ero herättää kaipuun muuttaa omaan kotimaahan. Sukulaiset ja ystävät olisivat lähellä ja heiltä saisi sekä käytännön apua, että henkistä tukea. Voi tulla huoli siitä, miten lapsi oppii kielen ja kulttuurin, kun eron jälkeen ei voi enää koko ajan asua lasten kanssa. Millaisena oma elämä ja tulevaisuus näyttäytyy Suomessa, jos on rakkauden perässä tänne tullut ja on sen menettänyt?

Vanhempien miettiessä eron jälkeisiä ratkaisuja, tulisi mielessä olla aina ensisijaisesti asioiden tarkastelu lapsen näkökulmasta. Huomion kohdentaminen siihen, mitkä ovat lapselle tärkeitä asioita ja miten hänen toiveitaan voidaan ottaa huomioon vanhempien päätöksissä. Vanhempia ei pitäisi jättää vaikeissa tilanteissa pohtimaan asioita yksin, vaan heille pitäisi aktiivisesti tarjota tukea. Erityisesti pitäisi huomioida muualta muuttaneiden vanhempien tilanne ja tunnistaa tuen tarve perheen läheisten ja palvelujen toimesta.

Salla Frisk
Lasten ja nuorten eroauttaminen
Kasper -Kasvatus- ja perheneuvonta ry

Tietoa ja tukea kahden kulttuurin perheille tarjoaa esimerkiksi Familia ry