Jokaisella lapsella on oikeus käsitellä vanhempien eroa
Herkkä, pohdiskeleva, temperamenttinen ja älykäs. Muun muassa näillä sanoin ovat vanhemmat kuvanneet lapsiaan, joille hakevat paikkaa Kasperin lasten eroryhmistä. Vuosina 2016-2018 Kasperin ryhmätoimintaan hakeutui 145 lasta pääkaupunkiseudulla. Näistä lapsista suuri osa on osallistunut järjestämiimme lasten eroryhmiin Helsingissä. Säännöllisen ryhmätoiminnan myötä olemme Kasperissa saaneet kerättyä arvokasta tietoa lasten eroryhmien osallistujista.
Kasperissa järjestetään ryhmiä 7-12 -vuotiaille lapsille, eniten kysyntää on selkeästi 8-10 -vuotiaiden lasten ryhmiin. Kysynnän ollessa suurta, olemme pystyneet tarjoamaan ryhmiä hyvin pienellä ikähaarukalla. Tämä on edesauttanut vertaisuutta ryhmissä, koska ryhmien lapset ovat olleet niin saman ikäisiä ja jakavat saman kokemusmaailman. Ryhmien sukupuolijakauma on säilynyt vuosien ajan erittäin tasaisena.
Vanhempien erosta on useimmiten kulunut 0-2 vuotta, kun paikkaa eroryhmästä haetaan. Ryhmiimme osallistuu kuitenkin säännöllisesti lapsia, joilla vanhempien erosta on kulunut enemmän kuin kaksi vuotta aikaa. Tuo 0-2 vuoden aikaikkuna kertookin kenties siitä, että useimmiten eron ollessa hyvin tuore, vanhemmat herkemmin etsivät myös lapselle apua eron käsittelyyn. Usein voi olla kuitenkin niin, että eron kriisivaiheessa lapsi mukautuu hyvin tilanteeseen, mutta alkaakin pohtia vanhempien eroa myöhemmin. Lapsen eritahtisen eron käsittelyprosessin takia vanhemmilta vaaditaan usein avoimuutta ja herkkyyttä kuulla lapsen tarve käsitellä eroa, vaikka erosta olisi jo vierähtänyt useampi vuosi. Ryhmään voi hyvin osallistua myös lapsi, joka on eron aikaan ollut niin nuori, ettei itse muista eroa hyvin. Tämä ei vähennä lapsen tarvetta käsitellä vanhempien eroa. Välillä myös vanhempien uusien kumppanien tulo lasten elämään voi nostaa vanhempien eron uudelleen käsittelyyn, vaikka ero olisi jo kertaalleen käsitelty perheessä.
Me Kasperissa suosittelemme, että eroryhmiin osallistutaan, kun asumisjärjestelyt eron jälkeen ovat asettuneet ja ero on lapselle selvä. Lapset käsittelevät asioita hyvin konkreettisesti verrattuna aikuisiin. Lapsi saattaa olla erosta kuullessaan huolissaan esimerkiksi siitä, missä hän asuu, mistä hän kulkee kouluun ja voiko hän mennä treeneihin kuten aiemmin. Lapsi hyötyy eroryhmästä enemmän silloin, kun eroon liittyvistä konkreettisista muutoksista on kulunut hieman aikaa ja uusi elämäntilanne on lapsen näkökulmasta asettunut.
Kasperin ryhmiin osallistuneiden lasten perheissä asuminen on järjestetty yhä useammin vuoroasumisen keinoin. Lähes yhtä usein kuin vuoroasuminen, asumismuodoksi on ilmoitettu asumisjärjestelyt, jossa toinen vanhempi on selkeästi lähivanhempi, mutta yhteydenpito etävanhempaan on kuitenkin säännöllistä. Osassa perheistä yhteyden etävanhempaan oli kuvattu olevan tiivistä, vaikka lapsi ei fyysisesti viettänyt yhtä paljon aikaa etävanhemman luona. Lapsen näkökulmasta asumisjärjestelyissä merkitseekin ehkä enemmän laatu kuin määrä – lapsella voi olla hyvä ja lasta tukeva suhde vanhemman kanssa, vaikka hän ei ajallisesti viettäisi yhtä paljon aikaa etävanhemman kanssa.
Lasten eroryhmä antaa lapselle mahdollisuuden käsitellä vanhempien eroa omasta näkökulmastaan ilman lojaliteettiristiriitaa vanhempiaan kohtaan. On ilo huomata, että vanhemmat ovat löytäneet Kasperin lasten eroryhmät ja kokevat toiminnan tärkeänä lapsilleen.
Oona Niskanen
Asiantuntija
« Edellinen kirjoitus: Uudet ihmiset eron jälkeen ovat nuorelle haaste
Seuraava kirjoitus: Siinä ne taas on- rairuohot pussissa »