Blogi | 14.11.2025

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään tänä vuonna 17.-23.11. teemalla “jokaisella lapsella on oikeus kuulua”.¹ Lapsen oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa on yksi lapsen oikeuksien neljästä pääperiaatteista, joka tulee huomioida myös osana muita lapsen oikeuksia. Lapsella on oikeus ilmaista ajatuksensa ja mielipiteensä itselleen sopivalla tavalla, mutta omien ajatusten ilmaiseminen ei ole aina mikään helppo tehtävä.

Ilman aikuisen apua lapsen on vaikea tietää, milloin voi vaikuttaa siihen, mitä omassa elämässä tai yhteiskunnassa tapahtuu. Aikuisen tehtävä onkin aktiivisesti luoda lapselle mahdollisuuksia omien ajatustensa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisuun. Aikuinen ei voi odottaa, että lapsi osaisi heti kysyttäessä kertoa omat ajatuksensa.

Vanhemmat haluavat kuulla lastensa ajatuksia ja mielipiteitä.² Olemme pohtineet vanhempien kanssa lukuisia kertoja sitä, miten vanhempi voisi auttaa lastaan puhumaan ajatuksistaan, huolistaan, toiveistaan tai tunteistaan. Vanhemmat ovat kertoneet, että he ovat kysyneet monta kertaa lapselta esimerkiksi kaverisuhteista, vanhempien erosta tai läheisen kuolemasta, mutta lapsi ei halua puhua. Tyypillisesti vanhemmalla on huoli lapsen puhumattomuudesta.

Miten auttaa lasta kuulumaan?

Aina lapset eivät halua puhua vanhempiensa kanssa. Lapsi ei ehkä koe puhumisen tarvetta samassa kohdassa kuin vanhempi. On myös hyvä muistaa, että siinä missä lapsella on oikeus ilmaista ajatuksensa, hänellä on myös oikeus olla puhumatta.

Monesti lapset kuitenkin hyötyvät siitä, että vanhempi kuulee lapsensa ajatukset ja tietää, miten lapsi kokee elämänmuutoksen tai oman arkensa. Tällöin vanhempi ei joudu vain arvaamaan tai olettamaan sitä, mikä lapselle on parasta, vaan saa aidon mahdollisuuden ottaa huomioon lapsen kokemuksen ja toiveet. Toisin sanoen, lapsi saa mahdollisuuden tulla kuulluksi.

Kokosimme viisi lempivinkkiämme vanhemmille siitä, miten auttaa lasta kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään myös vaikeiden asioiden äärellä.

1. Valitse hetkesi

Älä jää vanhempana odottamaan sitä kuuluisaa “hyvää hetkeä”. Ei sitä tule. Voit kuitenkin yrittää tehdä sellaisen. Päätä, milloin keskustelette lapsesi kanssa. Valitse hetki, jolloin kaikki ovat saaneet levätä ja syödä. Kerro myös lapselle sopivasti etukäteen, että haluat puhua hänen kanssaan ja anna hänen vaikuttaa ajankohtaan. Kysy esimerkiksi, “onko sinusta parempi, että jutellaan iltaruuan jälkeen vai puhutaanko sitten, kun olet tehnyt läksyt?” Keskustelua ei kannata aloittaa kesken lapsen pelaamisen tai tv-ohjelman, vaikka lapsi olisikin jo ollut ruudulla riittävän pitkään. Sano sen sijaan “puhutaan kun tuo jakso tai peli päättyy” ja pidä tästä suunnitelmasta kiinni.

2. Puhu asioista niiden oikeilla nimillä

Kun vanhempana otat vaikean asian puheeksi, samalla vahvistat lapselle, että teidän perheessänne asiasta saa puhua. Samalla annat lapselle sanoja, joilla myös lapsi voi halutessaan aloittaa keskustelun. Tämän takia lapsenkin kanssa kuolemaa kutsutaan kuolemaksi, vanhempien eroa eroksi, syöpää syöväksi ja seksiä seksiksi. Käyttämällä asioiden oikeita nimiä ja palaamalla asiaan sopivassa kohdassa luot ympäristön, missä lapsella on lupa esittää kysymyksiä. Lapsi valitsee, haluaako hän tuolloin jatkaa keskustelua, mutta ainakin hän tietää, että olet valmis keskustelemaan hänen kanssaan.

3. Vastaa, kun kysytään

Aina et saa valita hetkeäsi vaikeasta aiheesta keskustelemiseen. Lapset kysyvät asioita myös spontaanisti – ja se on hyvä! Voit olla ylpeä lapsestasi ja kotinne ilmapiiristä, missä lapsi uskaltaa kysyä myös vaikeista aiheista. Kehu lastasi asian esille ottamisesta ja hyvän kysymyksen esittämisestä. (Näin voit tiukassa paikassa myös ostaa itsellesi hieman aikaa vastauksen miettimiseen.) Sen jälkeen tehtäväsi on vastata lapsen kysymykseen. Sinun ei tarvitse antaa täydellistä vastausta. Lapselle on tärkeää, että asetut hänen kanssaan ihmettelemään asiaa.

Tyypillisesti lapset esittävät vaikeimmat kysymyksensä nukkumaanmenon hetkellä. Se voi olla oikea hetki käydä vaikeakin keskustelu. Lapsen keskustelunavaus on erityinen mahdollisuus yhteyden luomiseen välillänne. Aina nukkumaanmenon hetki, ei kuitenkaan ole paras kohta käydä tunteita herättäviä tai monimutkaisia keskusteluja. Sano silloin lapsellesi muutama sana, joilla kerrot kuulleesi lapsesi kysymyksen ja huolen. Lupaa hänelle, että palaatte asiaan. Pidä tämä lupaus! Sinulla on nyt vastuu keskustelun aloittamisesta.

4. Kerro lapsellesi, että sinä kestät

Joskus käy niin, että lapsi jättää kertomatta tunteistaan tai kokemuksistaan vanhemmalleen, koska pelkää, että vanhempi pahoittaa mielensä. Lapsi voi ajatella, että vanhemmalle tulee paha mieli siitä, että hänellä on ollut kivaa toisessa kodissa asuvan vanhemman kanssa. Lapsi ei ehkä halua puhua isovanhemman kuolemasta, koska tietää, että myös vanhemmalla on suru oman vanhempansa kuolemasta. Lapsi saattaa jättää kysymättä vanhemman sairaudesta, koska tietää, että sairaus ahdistaa vanhempaa itseään.³

Kerro lapsellesi, että sinä haluat kuulla hänen ajatuksensa ja huolensa, ja auttaa häntä kantamaan huoliaan. Kerro lapsellesi, että arvostat sitä, että hän nojaa sinuun. Muista kertoa hänelle myös se, mihin sinä nojaat. Mistä sinä saat tukea ja apua itsellesi? Mikä tukee sinua niin, että lapsi voi luottaa sinun voimiisi? Se antaa lapselle turvantunnetta.

5. Rohkaise lasta puhumaan kavereiden, mummin, kummin, koulukuraattorin tai muun hyvän tyypin kanssa

Voi myös olla, että joku muu kuin oma vanhempi on lapselle helpompi keskustelukumppani. Tästä ei vanhemman tarvitse tuntea huonoa omatuntoa. Kerro lapsellesi, että hän saa kaikista mieltään painavista asioista kenen kanssa haluaa. Sano, että se on sinusta hyvä asia. Voit rohkaista lasta kertomalla jälleen, kenen kanssa puhut, kun sinulla on vaikeaa. Jos lapsi nimeää aikuisen, jonka kanssa hän voisi puhua, kysy häneltä, saatko kertoa tälle aikuiselle lapsen keskustelutoiveesta.

Vaikeista asioista puhuminen on vaikeaa, mutta vanhemman rohkeus pitää asiaa esillä, auttaa lasta kuulumaan silloin, kun hänellä itsellään on tarve kertoa ajatuksistaan, tunteistaan tai mielipiteistään.

Ilona Kokko ja Reetta Toivonen
Lapset mukana –hankkeen projektisuunnittelijat

1. ”Oikeus kuulua on tänä vuonna Lapsen oikeuksien viikon teema. Jokainen aikuinen voi teoillaan ja puheillaan vaikuttaa siihen, että lapset kasvavat uskomaan, että heidän ajatuksillaan ja mielipiteillään on väliä. Osallisuuden kokemus auttaa lapsia ja nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan ja osallistumaan sen toimintaan. Se on demokratian ja kestävän tulevaisuuden edellytys.” Lähde: lapsenoikeudet.fi   ↩︎
2. Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry teki kyselyn lapsen osallisuudesta eronneille vanhemmille. Kyselyyn vastasi 1079 vanhempaa eri puolilta Suomea. 94% vastanneista vanhemmista piti tärkeänä lapsen kanssa keskustelemista ja lapsen mielipiteen selvittämistä vanhempien erotilanteissa. Tutustu tästä kyselyyn. ↩︎
3. Kuuntele podcast-jakso Sanomattomat sanat – Miten vanhempi kuulee sen mitä lapsi ei sano? sarjasta Lasten ajatuksia erosta. Jaksossa keskustellaan siitä, mitä asioita lapset jättävät kertomatta. Voivatko vanhemmat vaikuttaa siihen, mistä asioista lapset puhuvat heille? ↩︎