Blogi | 18.6.2024

Koululaisten kesäloma on juuri alkanut. Alakoulun päättäneet sisarukset Anni ja Teemu nauttivat pyöräilystä, auringosta, idyllisestä maalaiskesästä ja loputtomasta vapaa-ajasta ystävien kanssa. Sisarusten kesään hetkittäisiä säröjä tuovat vain keskinäiset kinat, joiden jälkeen kesäseikkailut voivat taas jatkua.

Huolettoman kesävapauden ylle laskeutuu kuitenkin harmitus ja syyllisyys, kun vanhemmat yllättäen ilmoittavat: ”Me erotaan.” Ilmoitusta seuraa syvä hiljaisuus. Niinpä lapsenmieli täydentää sen, mitä ei ääneen sanota.

”Mä en voi olla ajattelematta. Jos me kerta rikottiin äiti ja iskä – me voitais korjata ne. Voidaanks me edes yrittää.”

Tapahtumat on poimittu lasten sarjasta Kaksosenergiaa, joka on nähtävissä Yle Areenassa.¹ Sarja on inhimillinen kuvaus vanhempien erosta ja lasten näkökulmasta. Sarjassa vanhemmat yrittävät parhaansa lasten asioiden järjestämiseksi samaan aikaan, kun työelämän paineet heittävät kapuloita rattaisiin ja uusi hurmaava parisuhde odottaa vanhempaa.

Sarjan pääkäsikirjoitta Vilja Autiokyrö on kertonut käsikirjoitustiimin pohtineen, miten lapset käsittelevät vanhempien eroa, kun se konkretisoituu vanhempien erilleen muuttoon². Autiokyrö on kertonut toivovansa, että sarja herättäisi tarkastelemaan oman perheen eroa uudesta näkökulmasta³.

Toimija vai sivustakatsoja

Kaksosenergiaa -sarjassa Annin ja Teemun vanhemmat toimivat keskinäisen sovinnollisuuden hengessä. He tekevät yhdessä lapsia koskevia suunnitelmia ja ratkaisuja. Vanhemmat ovat myös konsultoineet lastenvalvojaa. He kokevat saaneensa lastenvalvojalta vahvistuksen suunnittelemalleen asumisratkaisulle. Vanhemmat etenevät asioissa johdonmukaisesti ja kertovat päätöksistään yhdessä lapsille.

Annin ja Teemun on vaikea hyväksyä uutta elämäntilannetta vanhempien sovinnollisuudesta huolimatta. Lapset protestoivat ja haluavat korjata vanhemmat. Mikä neuvoksi? Usein tässä kohtaa painotetaan kunkin lapsen yksilöllistä sopeutumista ja lapsen vaikeiden tunteiden hyväksymistä.

Voisiko Annin ja Teemun harmitus liittyä ainakin osin siihen, että vanhemmat tarjoilevat elämänmuutoksen heille valmiina pakettina, missä heille on jäämässä sopeutujan ja sivustakatsojan roolit? Sarjassa vanhemmat myös käyttävät tiedollista valtaa suhteessa lapsiin vetoamalla lastenvalvojaan ja tämän auktoriteettiin. Itse päätösten kohteella, lapsella, ei ole kuitenkaan mitään käsitystä, kuka tai mikä vanhempien auktoriteettina toimiva ”lastenvalvoja” on.

Usein lapset pyrkivät vaikuttamaan elämäänsä omaehtoisesti⁴ kuten Kaksoisenergiaa-sarjan Anni ja Teemu. Mitä, jos tulkitsisimmekin lasten sopeutumisvaikeudet ja niin sanotun hankalan käytöksen, haluksi vaikuttaa omaan elämään ja loisimme heille aitoja vaikuttamisen paikkoja?

Tieto on keino suojella lasta

Lapsella on oikeus sekä suojeluun että osallisuuteen. Nämä kaksi oikeutta eivät ole toisilleen vaihtoehtoisia oikeuksia, vaan niiden tulee toteutua yhtä aikaa.⁵ Tämä pätee myös vanhempien erotilanteessa. Koska vanhempien ero on lapsen hyvinvoinnille riski, saattaa olla, että vanhemmat ja ammattilaiset tulevat helposti painottaneeksi lapsen oikeutta suojeluun. Lapsen oikeus osallisuuteen sisältää oikeuden oikea-aikaiseen ja ikätasoiseen tietoon. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tietoa omasta roolista ja prosessista, tietoa lapsen oikeuksista erossa tai tietoa siitä, kuka lastenvalvoja on ja mikä on tämän rooli suhteessa lapseen. Tosiasioihin perustuvalla tiedolla lasta voi suojella syyllisyyden tunteilta ja poistaa häneltä vastuuta asiasoista, joihin hän ei voi vaikuttaa ja joita hän ei voi ”korjata”.

Lasta suojellaan syystä vanhempien riidoilta, lojaliteettiristiriidalta tai vastuunkantamiselta. Hyvä tarkoitus voi kuitenkin johtaa siihen, että lapsi jää sivustakatsojaksi omassa elämässään. Vanhemman voi myös itsensä olla vaikea kuulla lapsen ajatuksia silloin, kun ne eriävät hänen omista toiveistaan ja herättävät mahdollisesti vanhemmassa vaikeita tunteita.

Usein lapsen osallisuudesta puhuttaessa muistetaan korostaa, ettei lapsen osallisuus ja mielipiteiden ilmaiseminen tarkoita sitä, että lapsi päättäisi asioista. Vähemmälle huomioille helposti jää kuitenkin se, että aikuiselle on velvollisuus perustella lapselle, miten hänen ajatuksensa on huomioitu osana päätöksentekoa.⁶

Jotta mielipiteen ilmaiseminen tuottaisi lapselle kokemuksen osallisuudesta, tulee myös päätöksenteossa olla avointa suhteessa lapseen. Kun vanhempien ratkaisu asiassa on vastoin lapsen toiveita, lapsi tarvitsee tiedon siitä, miten hänen ajatuksensa huomioitiin. Yhtä tärkeää prosessi on käydä läpi lapsen kanssa silloin, kun lopullinen päätös mukailee hänen toivettaan. Mitkä muut seikat vaikuttivat päätökseen tai miksi vanhemmat olivat lapsen kanssa samaa mieltä? Tällöin lapsen on mahdollista kokea osallisuutta ja vapautua vastuun kantamiselta. Lapsen ajatukset huomioitiin, mutta vanhemmat tekivät päätöksen.

Sovinnollisuuden paradoksi

Huoltajalla on velvollisuus keskustella lapsen kanssa tehdessään päätöksiä lapsen henkilökohtaisessa asiassa. Lapsen huoltoa koskevan sopimuksen teon yhteydessä lapsen kanssa voi keskustella myös lastenvalvoja.⁷ Hieman paradoksaalisesti vanhempien sovinnollisuus, joka tukee lapsen hyvinvointia, saattaa joskus muodostaa haasteen lapsen osallisuudelle vanhempien erotilanteessa tai sopimusneuvottelussa. Lapsen mielipide voi helposti jäädä kysymättä sekä vanhemmalta että ammattilaiselta silloin, kun vanhemmat ovat samaa mieltä tekemistään päätöksistä. Lapsen voi myös olla vaikea kertoa ajatuksiaan, jos hän pelkää rikkovansa vanhempien sovinnollisuuden, aiheuttavansa riitaa vanhempien välille tai toisen vanhemman loukkaantuvan.

Lapsen osallisuus haastaa vanhempia ja ammattilaisia sekä ylipäänsä aikuisia. Olemmeko valmiita myös vanhempien erotilanteessa ottamaan lasten tiedon ja kokemukset tasavertaisesti huomioon aikuisten tiedon ja kokemusten rinnalle? Ei ainoastaan niissä tilanteissa, missä lapsen ajatukset tukevat aikuisten omia toiveita ja mielipiteitä.

Vinkki kesän sadepäiviin

Kaksosenergiaa -sarja tarjoaa kiinnostavan näkökulman lapsen haluun vaikuttaa omaan elämäänsä ja olla oman elämänsä toimija vanhempien erotilanteessa. Annin ja Teemun kesäloma ei ole pelkkää vanhempien eroa. Kesään kuuluu myös seikkailua, ihastumisia, supervoimia ja jännitystä – joka saattaa pienempien katsojien kohdalla käydä turhankin voimakkaaksi. (Sarjan ikäraja on seitsemän vuotta.) Jos mahdollista, sarja kannattaa katsoa yhdessä koululaisen kanssa – saatat saada bonuksena arvokkaan kommenttiraidan lapsen havaintoihin ja kokemusmaailmaan.

Ilona Kokko
projektisuunnittelija
Lapset mukana -hanke (2023–2025)

1. Kaksoisenergiaa, Yle Areena ↩︎
2. Muranen, Maria 2023. Voiko supervoimilla korjata hajonneen perheen? Lasten draamasarja Kaksosenergiaa julkaistaan Yle Areenassa 13.10. ↩︎
3. Wendelin, Anita 2023. Kaksosenergiaa-draamasarja antaa lapsille taikavoimia perheen avioerotilanteessa ↩︎
4. Kalliomeri, R., Miettinen K. & Tulensalo, H. 2021. Lapsen näköistä kehittämistä ja vaikuttamista. Teoksessa Kohti lapsen näköistä osallisuutta. ↩︎
5. de Godzinsky , V.-M. 2014. Lapsen etu ja osallisuus hallinto-oikeuksien päätöksissä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 267 ↩︎
6. Araneva, M. 2017. Lapsen osallisuus suojelee lasta. ↩︎
7. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamisesta 190/2019 ↩︎