Blogi | 5.6.2026

Maksuttomat VOIKUKKIA-vertaistukiryhmät ovat tarkoitettu huostaanotettujen lasten vanhemmille. VOIKUKKIA-ryhmien tavoitteena on tarjota vertaistukea, vahvistaa vanhemman voimavaroja ja auttaa vanhempia käsittelemään lapsen huostaanottoa. VOIKUKKIA-ryhmiä järjestetään niin kasvotusten kuin etänä verkossa.

Verkossa olevista vertaistukiryhmistä voi helposti tulla ensimmäisenä mieleen, voiko ruudun kautta syntyä sama turvallisuuden tunne kuin kasvokkain tavattaessa? Entä syntyykö ryhmähenkeä ilman fyysistä läsnäoloa? On totta, että etänä vertaistukiryhmään osallistuminen ei sovi kaikille ja yhteyden luominen verkossa voi olla erilaista ja vaatia enemmän aikaa. Parhaimmillaan kuitenkin etäryhmät voivat madaltaa kynnystä hakea apua ja mahdollistaa osallistumisen sellaisillekin, joille kasvokkain tapaaminen olisi vaikeaa esimerkiksi etäisyyksien, jännityksen tai elämäntilanteen vuoksi. Se, että ryhmään voi osallistua omasta kodistaan, vaikka pyjamahousut jalassa, tekee mukaan tulemisesta helppoa ja tarjoaa monelle rennon ja turvallisen tavan osallistua.

Ennen VOIKUKKIA-ryhmään osallistumista, jokaisen ryhmään hakijan kanssa käydään kahdenkeskinen keskustelu siitä, mitä ryhmään sitoutuminen tarkoittaa, onko ryhmä osallistujalle oikea-aikaista ja millaisia muita asioita on hyvä ottaa huomioon. Alkutapaamisella on jo hyvä käydä etukäteen läpi etäryhmän periaatteita, esimerkiksi sitä, että etäryhmään pitää osallistua rauhallisesta tilasta ja kameran pitää olla aina päällä. Kameran päällä pitäminen tekee vuorovaikutuksesta verkossa inhimillisempää: puhutaan oikeille kasvoille, ei pelkille nimille tai harmaille kuvakkeille. Kun itse ryhmä käynnistyy, on hyvä varata alussa aikaa avoimelle keskustelulle osallistujien toiveista sekä niistä periaatteista, jotka ryhmäläiset kokevat ryhmän ja itsensä kannalta tärkeiksi.

Avoimuus rakentaa luottamusta

Lastensuojelun asiakkuus koskettaa syvästi vanhemmuutta, identiteettiä ja kokemusta omasta riittävyydestä. Moni huostaanotetun lapsen vanhempi kokee, että jää yksin kriisin keskelle. Ryhmään tuleva vanhempi voi kantaa mukanaan raskaita kokemuksia, häpeää ja epävarmuutta. Lastensuojelun asiakkuus voi herättää tunteen siitä, ettei kukaan muu ymmärrä omaa tilannetta. Silloin voi olla vaikea luottaa toisiin tai puhua avoimesti omista kokemuksista ja tunteista, etenkin jos mukana on pelkoa leimatuksi tulemisesta tai väärinymmärretyksi joutumisesta. Siksi vertaisten kohtaaminen on merkityksellistä. Vaikka jokaisella vanhemmalla on oma tarinansa, erilaiset taustat ja elämäntilanteet, heitä kuitenkin yhdistää kokemus lapsen huostaanotosta. Kun toinen vanhempi sanoittaa samankaltaisia tunteita tai kokemuksia, syntyy usein helpotus: Joku ymmärtää minua, en ole yksin. Lisäksi, vaikka vertaistukiryhmässä ei varsinaisesti anneta neuvoja pyytämättä, keskusteluista voi silti saada muilta vertaisilta hyödyllisiä vinkkejä ja näkökulmia omaan tilanteeseen.

”Tässä ryhmässä olen ymmärtänyt, että minun tunteeni ovat sallittuja, ja huostaanoton kokemus saa olla minulle vanhempana kriisi.”
-VOIKUKKIA-ryhmään osallistunut vanhempi

Ryhmän kantava voima on vanhempien avoimuus. Se ei kaikilla synny hetkessä, vaan vaatii aikaa, turvallisuuden tunnetta ja yhteistä sitoutumista jokaiselle ryhmäkerralle. Ryhmäprosessissa turvallisuus rakentuu vähitellen, pienistä hetkistä, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että jokainen saa osallistua omalla tavallaan, välillä vain kuunnellenkin. Vertaistukiryhmissä ei kuitenkaan voi osallistua pelkästään kuuntelijan roolissa koko ryhmäprosessin ajan, vaan myös omien kokemusten jakaminen on olennainen osa toimivaa vertaistukea. Ryhmässä on tärkeää huomioida muut, mutta yhtä tärkeää on, että siellä voi olla oma itsensä ilman tarvetta esittää mitään. Omista fiiliksistä voi puhua avoimesti, myös silloin, kun olo on syystä tai toisesta matala.

Myös huumori ja ryhmän sisällä syntyvät inside-vitsit ovat tärkeä osa ryhmähenkeä. Vertaistukiryhmässä voidaan käsitellä raskaita elämänkokemuksia, jolloin myös keveydelle pitää olla tilaa. Jokainen ryhmä on erilainen ja ainutlaatuinen, ja jokainen ryhmän jäsen tuo siihen oman persoonansa, kokemuksensa ja tapansa olla mukana. Juuri se tekee kaikista ryhmistä upean omanlaisensa kokonaisuuden, ryhmäläisten näköisen.

VOIKUKKIA-ryhmissä voi olla myös mukana vertaisohjaajana vanhempi, joka on itse osallistunut aiemmin VOIKUKKIA-ryhmään ja sen jälkeen käynyt Voikukkia-ryhmänohjaaja koulutuksen. Vertaisohjaajalla on tärkeä rooli ryhmäkerroilla niin suunnitteluissa, itse ryhmäkerroissa kuin ryhmien kehittämisessä. Vertaisohjaaja tuo ryhmiin mukanaan usein pitkänkin omakohtaisen kokemuksen lastensuojelun prosessistaan sekä vertaistuen antamisesta ja vastaanottamisesta. Vertaisohjaajan avoin ja rehellinen omien kokemusten ja tunteiden jakaminen voi vahvistaa ryhmän keskinäistä luottamusta ja rohkaista muitakin kertomaan omia kokemuksiaan. Vertaisohjaaja parhaimmillaan välittää ymmärrystä ja toivoa siitä, että vaikeistakin elämäntilanteista on mahdollista mennä eteenpäin.

Kun työntekijänä pääsin mukaan ohjaamaan ensimmäistä VOIKUKKIA-etäryhmää, vaikutuin vanhempien rohkeudesta, avoimuudesta ja luottamuksesta. Ruudun takaa ryhmäläisistä myös välittyi valtavasti lämpöä ja empatiaa. Työntekijän näkökulmasta oli pysäyttävää huomata, miten avoimesti ja luottavaisesti vanhemmat sanoittivat kokemuksiaan myös etäyhteyden kautta, vaikka se ei varmastikaan aina ollut helppoa.

Matka, joka jatkuu ryhmän jälkeenkin

VOIKUKKIA-ryhmäkerrat etenevät ohjatusti ennalta suunnitellun rakenteen ja teemojen mukaisesti. Vaikka vertaistukiryhmä on aina prosessi, joka alkaa ja päättyy, sen merkitys voi kantaa paljon pidemmälle.

Selkeästi etenevä ryhmäprosessi tukee vanhempia omien kokemustensa jäsentämisessä sekä muutosten tunnistamisessa. Muutoksen ei tarvitse olla suurta – jo se, että ryhmässä vertaistuen avulla saa sanoittaa omia ajatuksiaan ja tulee kuulluksi, voi vahvistaa kokemusta omasta toimijuudesta ja voimavaroista. Ryhmän lopussa katse alkaa vähitellen siirtyä eteenpäin: siihen, mitä osallistujat vievät mukanaan ryhmästä omaan arkeensa ja tulevaisuuteensa. Ryhmän päättyminen voi herättää surua ja haikeutta, mutta samalla kiitollisuutta yhteisestä matkasta ja voimaa jatkaa eteenpäin. Ryhmäläiset voivat myös halutessaan pitää toisiinsa yhteyttä vielä VOIKUKKIA-ryhmän jälkeenkin ja näin ryhmästä saadut kohtaamiset voivat kantaa mukana pitkäänkin.

”Arkeeni ryhmä vaikutti voimaannuttavasti, vaikka kertojen jälkeen saattoi usein olla tyhjäkin olo. Kumminkin se vertaistuen saaminen antaa enemmän kuin ottaa. <3 Kiitos hurjasti!”
-VOIKUKKIA-ryhmään osallistunut vanhempi

Vertaisuuden tuessa todella on sellaista voimaa, millaiseen mikään muu tuki ei täysin pysty. Ja kyllä, aito kohtaaminen ja yhteys voivat syntyä myös etäyhteyksien kautta, vaikka se voikin ruutujen välityksellä vaatia hieman enemmän pysähtymistä, läsnäoloa ja aitoa halua olla mukana ryhmässä alusta loppuun saakka.

Seuraavat Kasperin VOIKUKKIA-ryhmät, kasvotusten ja etänä, alkavat lokakuussa 2026. Lue lisää täältä ja hae mukaan!

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus voi kukkia ♡

Elsa Metsävaara
Kasperin lastensuojelutiimi