Lapsen oikeus vanhemmuuteen ja lastensuojelun tuki vanhemmalle.
Lapsen oikeuksien viikko tarjoaa meille arvokkaan tilaisuuden pohtia lapsen oikeutta vanhemmuuteen, joka on kirjattu lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansalliseen lainsäädäntöömme. Tämä oikeus on perustavanlaatuinen lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus, sitouttaen peräti 196 maata noudattamaan sitä. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen on lainsäädännöllisesti jaoteltu eri lakeihin, kuten lakiin lapsen huollosta ja tapaamisesta sekä lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain ydinajatus on suojella lapsen oikeutta turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulaki myös edellyttää lastensuojelun ja muiden viranomaisten tukevan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Kuluneella lapsen oikeuksien viikolla on myös perusteltua pysähtyä tähän vanhemmuuden tukeen lastensuojelussa, joka on lapsen oikeus, ja kysyä, mitä se on? Ajatus on isompi mitä yhteen blogiin voi ja kannattaa kirjoittaa, mutta jos tämä kirjoitus antaisi jotakin eväitä asian pohtimiseen.
Lapsen oikeuksia voi tarkastella myös vanhemmuuden tuen kautta
Lapsen oikeus vanhemmuuteen ja lastensuojelun tuki vanhemmalle ei pääty huostaanottoon. Keskittyessämme lapsen oikeuteen vanhemmuutta tukien on tärkeää ymmärtää, että tämä oikeus ei ole pelkästään paperille kirjoitettu sääntö, vaan se edellyttää aktiivista käytännön tukea ja toimenpiteitä lastensuojelussa. Vanhemmuuden tukeminen on väylä lapsen oikeuksien toteutumiseen. Vanhemmuuden tuki tulisi nähdä pitkäaikaisena ja monimuotoisena yhteistyönä, jossa lapsi, lapsen huoltajat, sosiaalityö ja mahdollinen sijaishuoltopaikka yhdessä luovat lapselle kuvan siitä, miten hänelle tärkeät aikuiset kohtaavat toisensa – Lapset kyllä huomaavat miten heille tärkeisiin ihmisiin suhtaudutaan. Yhteistoiminta on oleellista lastensuojelussa, kun pyrimme tukemaan lapsen oikeutta saada riittävän hyvää vanhemmuutta. Yhdessä rakennamme lapselle turvallisen ympäristön, jossa hänen vanhempansa voivat toteuttaa vanhemmuuttaan lapselle sekä vanhemmalle riittävällä tasolla. Lapsen vanhempi saattaakin tarvita erityistä ohjausta ja resursseja, ja tässä me Kasperilla haluamme tukea vanhempia sekä ammattilaisia. Tuki vanhemmalle on tukea lapselle mutta myös ammattilaisille.
Haluamme Kasperilla lastensuojelutyössämme panostaa erityisesti lapsen ja vanhemman suhteen vahvistamiseen, luoden puitteet toimivalle vanhemmuudelle, huomioiden perheiden, lapsien ja vanhempien tilanteiden olevan ainutlaatuisia, kuten myös kykymme ja tarpeemme. On tärkeää muistaa, että me kaikki olemme olleet lapsia, ja lapsuudesta ammennamme ne toimintamallit, joita toteutamme aikuisina. Siksi lapsen oikeuksien viikko on myös tilaisuus itsereflektioon ja yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun siitä, miten voimme paremmin tukea lapsia ja heidän perheitään lastensuojelun prosesseissa, ja mukauttaa toimintaamme tarpeisiin vastaten. Haluamme elää kuten opetamme, ja meillä Kasperilla toiminnassa korostuu jaettu asiantuntijuus, jossa ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat työskentelevät yhdessä tasavertaisessa vuorovaikutuksessa, jotta voimme tuottaa tukea.
Lopuksi, lapsen oikeuksien sopimuksen noudattaminen ja lapsen oikeuteen vanhemmuuteen panostaen eivät ole vain julkisen vallan vastuulla. Se on myös yhteinen tehtävä, johon me kaikki voimme osallistua. Yhdessä voimme luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä, vahvistuen ja valmistuen tulevaisuuteen, kenties vanhempana itse toimimiseen.
Petri Segerholm
Lastensuojelun asiantuntija, tiiminvetäjä
Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry
« Edellinen kirjoitus: Nuoret ja apu eivät kohtaa – nuoret tarttuivat toimeen
Seuraava kirjoitus: Jokainen perhe on joskus vähän huono, vai sittenkin täydellinen? »