Blogi | 11.1.2023

Kehittämistyö on superinnostavaa, kun sitä tekee huippuporukassa! Sitä se on ollut hankkeemme seitsemän yhteistyökumppanin kanssa. Kehittämisryhmien tapaamiset ovat lukeutuneet heittämällä vuoden parhaiden työpäivien joukkoon.

Hankkeemme tavoitteena oli vahvistaa lastensuojeluvanhempien osallisuutta. Kehittäminen alkoi osallisuus käsitteen pilkkomisesta. Mietimme, mitä osallisuus ylipäätään tarkoittaa ja mitä työntekijä tekee konkreettisesti sitä vahvistaessaan. Vähitellen yhdessä vääntäen ja kääntäen, saimme tämän käsitteellisen, paljon käytetyn sanan muutettua konkreettisiksi työtavoiksi. Puheisiin ja työn käytäntöihin tuli huomioita kohtaamisen eri sävyistä ja työn kuvaamisesta vanhempien kannalta. Vanhempien tiedon ja vertaistuen tarpeet selkeytyivät ja he saivat uudenlaisia rooleja työskentelyn suunnittelussa ja kokemusasiantuntijoina.

Kehittäminen lastensuojelun arjen haasteissa ei ole helppoa eivätkä kaikki työntekijät löydä itsestään kehittäjää. Kehittämistyön etenemiseen työyhteisössä tarvitaan yksi tai mieluummin muutama kärsivällinen ”tulisielu”, joka syttyy saadessaan luoda uutta ja on valmis sitoutumaan kehittämisprosessiin. Siltikin, jotta aikaansaatu voi muuttua yhteiseksi käytännöksi, tarvitaan riittävän laaja tuki työyhteisöstä.

Toisinaan kehittäminen etenee pienen pienin askelin tai tulee ylittämättömiä vastoinkäymisiä. Kärsivällisyyttä tarvitaan silloin, kun idea ei lähde lentoon työyhteisössä ja alkuperäinen idea pitää muuttaa. Toisaalta kehittämistyö voi yllättäin edetä harppauksin, muuttuen jouhevasti uudeksi ajattelutavaksi tai käytännöksi koko työyhteisössä. Kun kehittäminen toteutuu perustyön ohessa, olennaiseksi menestystekijäksi nousee johdolta saatu tuki ja resurssit. Kehittämiseen tarvitaan aikaa, se ei voi olla ylimääräinen työtehtävä lisäämässä jo entisestään suurta työpainetta.

Monenlaisia mutkia ja onnistumisia saimme mekin kokea. Meillä oli onni löytää hankkeeseemme kehittäjät, jotka innostuivat mahdollisuudesta tehdä toisin ja viedä uusia ideoita sitkeästi eteenpäin. Kannustavissa ja tukea antavissa työyhteisöissään heistä tuli lopulta työyhteisöidensä ”osallisuuskonsultteja”, jotka muistuttavat katsomaan tulevaa toimintaa ”osallisuussilmälasein”.

Yhdessä kehittämisessä on kaikkein parasta jaettu ilo! On mahtavaa olla ylpeänä myös toisten aikaansaannoksista ja työnilon lisääntymisestä. Lastensuojelun kehittämistyössä suurinta onnea tuottaa kuitenkin ajatus siitä, kuinka paljon siitä hyötyvät asiakkaana olevat lapset ja heidän vanhempansa. He saavat uudenlaisia mahdollisuuksia tulla kuulluiksi ja osallistua aktiivisesti oman elämänsä suunnitteluun ja toteutukseen. Näistä elementeistä syntyy hyvää tuottava yhdistelmä, johon kannattaa satsata.

Blogin kirjoitti Sari Hellsten, Vanhempien ääni lastensuojeluun-osallisuushankkeen projektivastaava

P.S Kokemukset teoiksi -Vanhempien ääni lastensuojeluun -osallisuushankkeen päätösseminaarissa 8.2.2023 esitellään hankekumppaneiden kehittämät seitsemän työtapaa vanhempien osallisuuden vahvistamiseksi lastensuojelun käytännön työssä. Tule nappaamaan käyttöösi parhaat ideat!

Lisätietoa ja ilmoittautuminen täällä