Blogi | 6.11.2020

Tove Janssonin kertomus näkymättömästä lapsesta kertoo tarinaa siitä, miten kaltoinkohdeltu kiltti pieni tyttö on muuttunut näkymättömäksi. Muumien talossa ja Muumimamman huolenpidon alaisena hän vähitellen saa kosketuksen omiin tunteisiinsa ja tulee pikkuhiljaa näkyväksi. Tarinan lopussa Ninni suuttuu Muumipapalle ja puree häntä nilkkaan, jonka seurauksena pappa putoaa mereen. Papan putoaminen mereen saa Ninnin nauramaan ääneen ensimmäistä kertaa, ja nauru tuo viimein hänen kasvonsa näkyviin.

Vanhempien eroon liittyy lapsilla paljon tunteita ja ero muuttaa heidän elämänsä perustuksia. Vuosittain arviolta 30 000 lasta kokee vanhempien eron. Nämä lapset elävät arkeaan päiväkodeissa ja kouluissa eron herättämien tunteiden ja ajatusten kanssa.

Miksi näin kävi? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä jos en halua uusia ihmisiä elämääni? Miltä tuntuu pelko vanhempien riitelystä? Haluaisin nähdä toista vanhempaa enemmän.

Tulevatko näiden lasten erotarinat kuulluksi heidän arjessa mukana oleville aikuisille ja ammattilaisille? Vihan ja ilon tunteita, omien ajatusten ja mielipiteiden sanoittamista harjoitellaan ja vahvistetaan vanhempien eron kokeneiden lasten vertaisryhmissä. Vanhempien eron kokeiden lasten tulee tulla näkyväksi kokemuksineen paitsi omille vanhemmilleen, niin myös heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Kuulluksi tulemista tarvitaan silloinkin, kun ero on ollut sopuisa ja vanhempien välinen yhteistyö on toimivaa. Ja myös silloin kun erosta on kulunut jo aikaa. On hyvä pitää mielessä, että lapsi käsittelee vanhempien eroa eri ikävaiheissaan. Käsittelemätön ero voi näkyä lapsessa levottomuutena, haasteina koulunkäynnissä tai kaverisuhteissa. Lapsen voi olla vaikea nukahtaa tai sopeutua vanhempien uusiin kumppaneihin.

Lastenryhmän ohjaaminen ja lasten maailmaan asettuminen on intensiivistä ja vaatii heittäytymistä ja leikkimieltä. Samalla on myös todella antoisaa kuulla lasten puhuvan vanhempien eroon liittyvistä asioista omin sanoin ja omasta näkökulmastaan. Ohjaajat ja muut ryhmäläiset toimivat yleisönä lasten tarinoille ja tuovat ne näkyviin. Joskus myös lapselle itselleen. Näitä lasten kertomuksia arjestaan ja elämästään on etuoikeutettua saada kuulla. Lasten erovertaisryhmän ohjaaminen tarjoaa näköalapaikan kuulla lasten kokemuksia vanhempien eron jälkeisestä elämästä.

Lasten eroryhmien ohjaajia kouluttaessa olemme huomanneet, että ammattilaiset kaipaavat vinkkejä ja menetelmiä eron käsittelyyn lasten kanssa.

”Mukavat koulutuspäivät, sopivasti harjoituksia ja keskustelua. Uusia menetelmiä sain niin yksilö-, kuin ryhmätyöskentelyyn.”

Olemme kouluttaneet ammattilaisia lasten eroryhmien ohjaajiksi ja vertaisryhmiä järjestettiin viime vuonna 20 eri paikkakunnalla. Ryhmien ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kunnissa ja kolmannella sektorilla. Eroauttaminen on ollut hallituksen Lapsiperheiden palvelujen muutosohjelman (LAPEn) kärkiteemoja monella eri alueella. Vaikka sote kaatui, niin lapsiperheiden palvelujen kehittäminen voi jatkua. Tarjotaan jokaiselle vanhempien eron kokeneelle lapselle tila, aika ja paikka käsitellä vanhempien eroa ja tehdään heidän tarinansa näkyväksi.