Miten selviän

Kuormittavassa tilanteessa on tärkeä kuunnella omaa vointia ja pyrkiä pitämään huolta itsestään sekä perustarpeista kuten ruoka, lepo ja liike. Arjen rytmien ja rutiinien ylläpitäminen tuo turvaa, pidä siis kiinni niistä niin hyvin, kuin pystyt.

Lastensuojelun asiakkuutta, lapsen sijoitusta tai huostaanottoa edeltää yleensä jokin kriisi tai perhettä pidempään kuormittanut elämänvaihe. Perheessä saattaa olla useita päällekkäisiä haastavia tilanteita, jotka kuluttavat voimavaroja. Lastensuojelun asiakkuuteen liittyy usein turhaa häpeää ja tunnetta epäonnistumisesta. Totuus kuitenkin on, että kaikki me tarvitsemme elämässämme tukea ja joskus myös perheen ulkopuolista apua tilanteiden selvittämiseksi.

Kriisi

Kriisi syntyy äkillisen ja yllättävän tapahtuman tai usean samanaikaisen elämänmuutoksen seurauksena. Traumaattisesta kriisistä voidaan puhua silloin, kun tilanne aiheuttaa voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Näitä tilanteita voivat olla muun muassa ero, lapsen sijoitus, läheisen kuolema, onnettomuuden tai väkivaltaisen teon näkeminen tai kokeminen.

Traumaattisen kriisin ja traumaattisen tapahtuman jälkeen tyypillisiä reaktioita ovat mieleen tunkeutuvat muistikuvat, välttämiskäyttäytyminen ja vireystasojen muutokset. Jokainen meistä reagoi kriisitilanteessa yksilöllisellä tavalla. Traumaattiseen kriisiin on kuitenkin usein nähty liittyvän toisiinsa limittyviä, eri pituisia ja myös päällekkäin esiintyviä vaiheita; shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Voit lukea lisää kriisin vaiheista täältä. Erilaisten tunteiden tunnistaminen ja niiden liittäminen käynnissä olevaan kriisiin ja kriisin käsittelyyn, voi rauhoittaa ja lisätä itsemyötätuntoa.

Vireystilan vaikutus toimintaan

Kriisin keskellä elävälle vireystasojen muutokset ovat tyypillisiä. Omien vireystasojen tunnistaminen voi auttaa ymmärtämään omia olotiloja, reaktioita ja toimintaa. Vireystason tarkastelu auttaa myös vaikeissa tilanteissa toimimisessa ja niistä palautumisessa.

Kriisitilanteesta ei tarvitse selvitä yksin

Puhuminen läheisille ja asioiden jakaminen on tärkeää. Mieltä järkyttänyttä asiaa voi käsitellä myös itsenäisesti esimerkiksi Mieli ry:n kehittämän SELMA oma-apuohjelman avulla. Ammattiapuun voi tukeutua aina. Mutta erityisesti silloin on käännyttävä ammattilaisen puoleen, jos mieleen tunkeutuu itsetuhoisia ajatuksia tai ihminen kokee pitkäkestoista kuormitusta, jonka helpottamiseen eivät omat tai tukiverkon keinot riitä. Apua tarjoavat useat tahot. Oikean avun löytämiseen voi hakea tukea omalta sosiaalityöntekijältä, perusterveydenhuollosta tai alueesi kriisikeskuksesta. Kriisikeskusten yhteystietoja löydät Mieli ry:n sivuilta.

Vertaistuki

Vertaistuki on tukea, jossa samankaltaisessa tilanteessa tai samantyyppisten haasteiden kanssa kamppaileva ihminen tarjoaa omaan kokemukseensa ja ymmärrykseensä nojaavaa tukea. Vertaistuki voi lievittää yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteita ja sen on havaittu vahvistavan vanhemmuutta. Vertainen voi antaa myös konkreettisia arkea helpottavia neuvoja sekä lievittää monenlaisia omaan elämäntilanteeseen liittyviä uhkakuvia ja pelkoja.

Vertaistukea voit etsiä järjestöjen ja hyvinvointialueiden ylläpitämistä vertaistukiryhmistä tai vertaistukihenkilöiltä. Vertaistukea voi löytyä myös verkosta tai Ylitse MentorAppista, joka tarjoaa tukihenkilöä rinnalla kulkijaksi ja keskustelua vertaisen kanssa. Myös sosiaalinen media voi toimia vertaistukena. Sosiaalisen median tarjoama vertaistuki on vaihtelevaa, joten kannattaa muistaa lähdekritiikki. On myös hyvä muistaa, että kriisin keskellä ihminen saattaa jakaa enemmän itsestään ja tilanteestaan kuin myöhemmin toivoisi. Siispä ennen kuin kirjoittaa omalla nimellään, on hyvä pysähtyä pohtimaan mitä haluaa jakaa.

Kasper ry:n tarjoama vertaistukitoiminta

Kaikki järjestämämme verkossa tapahtuva toiminta on valtakunnallista. Tarjoamme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa avoimia verkkovertaistukitapaamisia sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhemmille. Tiedot tulevista tapaamisista löydät täältä.

Kasper ry järjestää myös kahdesti vuodessa VOIKUKKIA-verkkovertaistukiryhmän. VOIKUKKIA-ryhmämalliin pääset tutustumaan tarkemmin täältä. Kasvokkain kokoontuvien ryhmien järjestämisestä vastaavat pääsääntöisesti hyvinvointialueille VOIKUKKIA- ryhmänohjaajiksi koulutetut ammattilaiset ja vertaisohjaajiksi koulutetut vertaiset. Osan alkavista ryhmistä löydät täältä mutta muista kysyä VOIKUKKIA-ryhmää myös omalta sosiaalityöntekijältäsi.

Vanhemmille tarjottavan tuen lisäksi järjestämme kerran vuodessa vertaistuellisen leirin sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten kotiin jääneille sisaruksille ja heidän vanhemmilleen. Lisätietoja leiristä voit lukea täältä. Kasper ry järjestää myös vertaistuellista erotoimintaa lapsille ja nuorille, johon pääset tutustumaan täältä.

Apua monenlaisiin tilanteisiin

Apua erilaisiin elämäntilanteisiin voi aina pyytää omalta sosiaalityöntekijältäsi, joka ohjaa sopivan tuen äärelle. Jos perhettä koskee sijoitus tai huostaanotto, on hyvä muistaa, että vanhemmat ovat oikeutettuja omaan asiakassuunnitelmaan vanhemmuuden tueksi. Tutustu vanhemman asiakassuunnitelmaan täältä.

Avun tarve voi kuitenkin joskus yllättää tilanteessa, jossa virastot ovat kiinni. Kunnat tarjoavat ympärivuorokautista sosiaali- ja kriisipäivystystä. Näiden yhteystiedot löydät oman kuntasi nettisivuilta. Avun hakeminen voi myös jännittää. Joskus voi olla myös vaikeaa tietää millaista apua tarvitaan. Tukea ja neuvoa elämän erilaisiin haasteisiin voit löytää esimerkiksi alla luetelluista paikoista.

Mielenterveystalo on kaikille avoinna ja sieltä löydät tietoa, omahoito-ohjelmia, op​paita, oirenavigaattoreita sekä palveluhakuja.

Mielenterveyden keskusliitto tarjoaa tietoa ja apua arjen pulmien ratkomiseen. Mielenterveyden keskusliiton avun tavoittaa puhelimitse, chatin kautta sekä kasvotusten.

Terveyskylä tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.​​​​ Julkisen verkkopalvelun sisällön ovat tuottaneet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija​t yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.

Päihdelinkki tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista. Päihdelinkistä löytyy kattavan tietopankin lisäksi testejä, oma-apusisältöjä, vertaistukea ja neuvontapalvelu.

Nollalinja on valtakunnallinen, maksuton auttava puhelin kaikille, jotka ovat läheisessä ihmissuhteessaan kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Nollalinjalle voivat soittaa myös väkivaltaa kokeneiden läheiset sekä ammattilaiset.

Haku