Osallisuus

Tältä sivulta löydät tietoa, vinkkejä ja työkaluja vanhemman kohtaamiseen sekä vuorovaikutuksen ja asiakasosallisuuden vahvistamiseen.

Osallisuus on sana, joka toistuu nyt kaikkialla. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi kuulluksi ja nähdyksi tulemista, kokemusta omasta merkityksellisyydestä sekä kuulumisesta johonkin. Osallisuuden ytimessä on myös mahdollisuus voida vaikuttaa itseään koskeviin ja itselle tärkeisiin asioihin. Osallisuuteen kuuluu mahdollisuus osallistua, vapaaehtoisesti.


Osallisuus on osa ihmisyyttä ja inhimillisyyttä. Se voi parhaimmillaan olla ihmiskäsityksemme rakennuspalikka ja sen olennainen elementti lastensuojelun asiakastyössä.

Osallisuus vahvistuu kohtaamisissa

Lastensuojelun arjessa vanhempien osallisuus tarkoittaa ennen kaikkea omien oikeuksien tuntemista, mahdollisuutta osallistua, tulla kuulluksi ja vaikuttaa perheensä asioihin. Vanhempi kokee osallisuutta silloin kun hän tuntee olevansa tärkeä vanhempana, yhteistyökumppanina ja ihmisenä.


Lastensuojelun lapsensa kanssa kohdanneiden vanhempien mukaan osallisuuden kokemuksessa on olennaisinta kohtaaminen ja hyvä vuorovaikutus, kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta. Niiden avulla välittyy osallisuuteen vahvasti liittyvä kokemus omasta arvosta ja merkityksellisyydestä.

Vihreällä pohjalla teksti, jossa kerrotaan, että Vanhempien kokemusten mukaan osallisuus vahvistaa luottamusta vanhemman ja työntekijän välillä, mistä seuraa sujuvampi yhteistyö alusta asti, lisää vanhemman sitoutumista työskentelyyn ja vahvistaa heidän rooliaan, varmistaa, että työskentely ja toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja niillä saavutetaan yhdessä laadittuja tavoitteita, tekee työskentelystä rakentavaa ja ratkaisukeskeistä – vanhempien (ja työntekijöiden) voimavarat ja onnistumiset lisääntyvät, valitukset vähenevät ja hälventää lastensuojelun asiakkuuteen liittyvää stigmaa

Työntekijälle vanhempien aktiivisempi rooli luo monipuolisemman ja usein myönteisemmän kuvan vanhemmista. Tutustuminen vanhempaan ja hänen ajatuksiinsa ja toiveisiinsa lisää ymmärrystä perheen tilanteesta ja tuen tarpeista. Mitä vahvempi luottamus vanhemman ja työntekijän välillä on, sitä helpommin löytyy oikeat ja tarkoituksenmukaiset tukimuodot. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa laajentaa työntekijän ammatillista ajattelua, ratkaisuvaihtoehtoja sekä toisintekemistä.

Yhteinen ymmärrys tilanteesta, lastensuojelun toimenpiteistä, tavoitteista ja käytetystä kielestä auttavat ammattilaisen ja vanhemman samalle puolelle. Syntyy yhteistyösuhde, jossa koetaan oltavan yhdessä ratkaisemassa perheen tilannetta.

Osallisuuden vahvistuminen parantaa työn tuloksellisuutta

Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä ohjenuoria lastensuojelun asiakastyössä. Mitä enemmän vanhemmalla on tietoa lastensuojelusta eri toimenpiteineen sekä omaan asiakkuuteensa ja rooliinsa liittyvistä seikoista, sitä helpompi hänen on sitoutua yhteistyöhön ja työskentelyn tavoitteisiin. Tällöin vanhempi tunnistaa paremmin sekä avuntarpeensa että voimavaransa ja voi olla työskentelyssä aktiivinen toimija.

Nämä työskentelyn elementit tukevat yhteistä tavoitetta lapsen suojelemisesta. Vanhempi voi saada kokemuksen, että lastensuojelu on yhteistyöhön perustuva palvelukokonaisuus, josta perhe voi saada monenlaista apua. Tämä kannustaa hakemaan apua jatkossakin ajoissa.

Ammattilaiset ajattelevat yleisesti, että vanhempien kuuleminen on tärkeä osa työtä. Vanhempien kokemusten perusteella kiireessä ja tehokkuusvaatimuksissa heidän näkökulmansa jää kuitenkin joskus vähälle huomiolle.

Vanhempien roolia vahvistava työote voi alkuun tuntua työläämmältä ja hitaammalta. Lopulta vuorovaikutuksen ja vanhemman toimijuuden lisääntyminen kuitenkin säästää aikaa ja vähentää työn määrää. Mikäli vanhempi kokee tulleensa ohitetuksi tai ei ymmärrä lastensuojelun toimintaperiaatteita, yhteydenotot työntekijään lisääntyvät. Vanhemman hallinnan tunteen menetys luo epäluottamusta niin työntekijää kuin koko järjestelmää kohtaan.


Työntekijälle vanhemman kohtaaminen tuntevana, toimivana ja arvokkaana ihmisenä antaa työlle merkityksellisyyttä, motivaatiota ja intoa.

”Koska osallisuus on jotain, mikä tapahtuu ihmisten välillä katseissa, liikkeissä, kosketuksessa ja kielessä, sen mittaaminen on vaikeaa.”

THL

Osallisuus koostuu monista eri asioista, joten sen toteutumista on syytä arvioida palasina. Osallisuutta voidaan mitata yksilön/asiakkaan kokemuksena, mutta myös sitä mahdollistavana toimintana ja rakenteina. Osallisuuden ja osattomuuden mittaamiselle on syytä luoda kuhunkin toimintaympäristöön sopivat tavat.

Osattomuudesta osallisuuden polulle

Lastensuojelussa osallisuutta voidaan tutkia myös osattomuuden kokemusten kautta. Tällä tarkoitetaan vanhemman kokemuksia ohitetuksi tulemisesta ja päätymisestä sivuraiteille lapsensa elämässä. Nämä kokemukset voivat tuottaa vanhemmille monenlaisia tunteita kuten surua, hämmennystä ja häpeää.

Tässä muutama julkaisu, joiden avulla voit tutkailla vanhempien osallisuuden toteutumista omassa työssäsi:

”Kun apu ei tunnu avulta” julkaisussa kuvataan lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuksia lastensuojelusta osallisuuden ja osattomuuden kokemusten kautta.

Julkaisu on koottu vuonna 2021 toteutetusta Tienviittoja lastensuojeluun -verkkokyselystä, johon vastasi 227 lastensuojelun lapsensa kanssa kokenutta vanhempaa.

Tästä pääset kuuntelemaan webinaariesityksen, jossa kerrotaan kyselystä.

Seuraavat työntekijän huoneentauluksi sopivat listat on työstetty yhteistyössä lastensuojelun ammattilaisten ja vanhempien kanssa:

Työntekijän check-lista lataa tästä.

Vanhemman toiveet lastensuojelun työntekijälle lataa tästä.

Miten päästä alkuun vanhempien osallisuuden lisäämisessä?

Kasper ry:n Vanhempien ääni lastensuojeluun -osallisuushankkeessa (2020-2022) osallisuutta tarkasteltiin lastensuojelun lapsensa kanssa kohdanneiden vanhempien näkökulmasta. Samalla saatiin paljon toiveita ja ehdotuksia, miten asiat olisivat voineet mennä paremmin ja inhimillisemmin.


Hankkeen kahdeksan hankekumppania vahvistivat vanhempien osallisuutta kehittämällä uuden toimintatavan työhönsä. Kehittämistyöt olivat keskenään hyvin erilaisia. Toisilla kehittämisidea vastasi suoraan jo olemassa olevaan konkreettiseen tarpeeseen. Toisilla aihio kehittyi kehittämistyön aikana ja saattoi muuttuakin kehittämistyön edetessä.


Lopputuloksena syntyi toimivia, muidenkin ammattilaisten käyttöön soveltuvia työtapoja, joita käyttämällä vanhemmat saavat mahdollisuuden osallistua aktiivisemmin työskentelyyn. Näiden työmallien toivomme toimivan inspiraationa oman työn kehittämiseen. Pääset tutustumaan malleihin alla olevia kuvia klikkaamalla.

Vanhempien osallisuutta kehitetään Kasperissa jatkossakin. Uusissa hankkeissamme autamme yhteistyökumppaneitamme eri toimintaympäristöissä tekemään töitä vanhemman osallisuutta vahvistaen.

Haku